keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Diagnoosi löytynyt - D-vitamiinin puutos

Verikokeiden tulokset oli muuten ok, mutta D-vitamiiniarvo oli alhainen. Normaali-arvot ovat kuulemma 45-150, mutta minun arvo jäi 43:een. Jotta lääkäri suositteli vahvoja D-vitamiini- ja kalkkitabletteja, jotka alkaa vaikuttaa seuraavan 2 kk:n kuluessa. Ja tammikuussa sitten uusi verikoe, jotta näkee onko arvo noussut.

Nettitohtorin mukaan kalassa on paljon D-vitamiinia, jotta heti kävin karri-silliä leivän päälle, ja mies teki tänään kalapullia iltaruoaksi. Jotta meillä alkaa D-vitamiinin nousukausi ;)

Ostin myös monivitamiini-valmisteen - tullee samalla muut vitamiinit, ja seleenit ja magnesiumit mukaan. En ole vitamiineja syönyt purkista sitten maaliskuun, kun olen laittanut niin paljon kasviksia ja vihanneksia. Mutta liekö vähemmän niitä vitamiineja maaperässä jossa vihannekset kasvaa - vai eikö kalaruoka 2 krt. viikossa riittämiin? Kun on ollut artikkeleita että liiallinen kalansyönti voi kasata raskasmetalleja elimistöön? Nykyajan tutkimukset joskus tuottaa enemmän päänvaivaa, kun pitää miettiä mikä on pienempi paha - kalan syönti vai syömättä jättäminen? Ehkä parasta jättää turha miettiminen vähemmälle, ja syödä kohtuullisesti ja monipuolisesti - ja napata vitamiinilisä päivittäin ;)

Mehevä maustekakku partiomajalle



Lauantaista sunnuntaihin olimme juniorin luokkatovereiden ja heidän perheiden kanssa Tikøb'in partiomajalla retkellä. Noin 15 luokan 27 lapsesta oli mukana, jotta ihan kivasti meitä oli mukana. Esikoisen luokan kanssa jokavuotinen viikonloppuretki on keväisin, jotta puolivuosittain tulee mukavia perheretkiä koulun parissa, joka vahvistaa sekä luokkahenkeä että vanhempien yhteistyötä.

Retki alkoi lauantaina kl 14, jolloin saavuimme majalle, ja tanskalaisen "hyggen" mukaan katettiin kakku- ja kahvipöytä. Ruokapuoli oli jaettu vanhempien kesken, me tuotiin suuri ja mehevä maustekakku (ohjeen kirjoitan viimeiseksi). Neljän maissa oli leiriolympialaiset, neljä tiimiä kilpaili keskenään, lajeina mm. pika-kroketti, tunnustelu-leikki (silmät sidottuna käsin kokeilemassa arvata mitä on kädessä), tarkkuusheitto ja "näyttele-arvaa"-leikki, jossa jokainen joukkuelainen vuorollaan ottaa lapun, jossa lukeva sana tulee näytellä muille joukkuelaisille, joiden tulee arvata sana. Juniorille tuli tosi vaikea sana: "pierutyyny", minun vaikein sana oli "mustekala" - nauraa kiherrettiin, hauskaa oli ja luovuus kukki!

Iltaruoka grillattiin, ja sitä nauttiessa tulikin jo pimeä, jonka jälkeen siirryttiin nuotiolle. Siellä paistettiin tikku-sämpylöitä, ja paahdettiin vaahtokarkkeja, sekä semmoisessa pallo-siivilässä tehtiin pop corneja - se oli veikeää se poppailu - hyvälle ne maistuivat! Lapset tykkäsivät metsässä pimeän tultua jousta taskulamppujen kanssa, ja kl. 22 oli iltasatujen aika - hiljaista tuli pian lasten nukkumasaliin. Esikoinen oli lapsista vanhin, ja sai olla valveille siten hieman kauemmin, hän istui nuotiolla hieman pidempään kanssamme.

Sunnuntaina aamupalan jälkeen yhdessä siivosimme majan, ja sen jälkeen oli syömättä jääneiden elintarvikkeiden ja muitten tarpeitten (vw-paperi ym.) huutokauppa - sekin on veikeä traditio. Suulas huutokaupanpitäjä laukoi sukkeluuden toisensa jälkeen, ja luokkakassaan kertyi kivasti ekstraa.

Mehevä maustekakku (1 pieni kakku / 12 muffinsia)

1 kananmuna
50 g voita
150 g fariinisokeria
1 omena
125 g vehnäjauhoja
1/2 tl. leivinjauhetta
1 rl. kanelia
1 tl. vaniljaa
1 dl maitoa
tomusokeria koristukseksi

- Voi ja sokeri vatkataan, lisää kananmuna
- Kuivat aineet siivilöidaän joukkoon, sekoitetaan
- Omena raastetaan karkeaksi, lisätään taikinaan maidon kera
- Paistetaan vuoassa 160 asteessa noin 35-45 min.
- Kakun jäähdyttyä koristellaan siiviöiden tomusokeria päälle