Kun lapset olivat pieniä, tuli ommeltua heille sekä vaatteita ja kaikkea kivaa pientä ... nyt otan harvemmin ompelukoneen esille.
Joulun alla - ja etenkin kun sukuun on tullut nyt pieniä palleroisia - onkin ollut kiva ommella kaikenlaista. Koska pienet eivat lue blogiani, tohdin laittaa kuvia tänne jo ennen joulua :)
Tämä riisipussi on 12 v. vanha - se ilmestyy esiin milloin mistäkin! Kun pojat oppivat kävelemään, ompelin heille eräänä jouluna kahvallisia riisipusseja - ne olivat suuressa käytössä sinä jouluna ja keväänä.
Kun vanha riisipussi taasen löytyi jostain kätköistä, inspiroiduin ompelemaan muutaman tavallisen sekä kahvallisen riisipussin suvun kohta 1-v:lle pienokaisille.
Pussien sisällä on puuvillakankainen pussi, joka on noin vajaat puoliksi täytetty riisillä.
Koulutytölle ompelin käännettävän laukun - sen voi kääntää mielialan mukaan joko kukkaisen vaaleanpunaiseksi taikka koiralaukuksi. Taskuksi ompelin vanhojen farkkujen takataskun.
Pian eskariin menevälle tyttöselle tein kanssa käännettävän laukun. Omperin kala-nauhan piristämään laukunreunaa. Laukun sisälle aion laittaa värikynät, paperia ja muuta mukavaa.
3-v:lle pikkumiekelle tein vihreä - koira - käännettävän laukun - siinä on leveät kantohihnat, jotta hän paremmin jaksaa kantaa kaikki pikkuautot!
Tuplalangalla ja suurilla puikoilla saa nopsasti kivaa aikaan - vielä ehtii jouluksikin! Tämä kaulahuivi on neulottu 10 mm puikoilla. Loin 16 silmukkaa, neuloin enimmäisen ja viimeisen silmukan oikein, ja välissä olevat silmukat 2 oikein, 2 nurin.
Pörröinen putkihuivi on päättelyä vaille valmis. Se on neulottu 8 mm pyöröpuikoilla kahdesta erivärisestä mohair-langasta.
Kankaat oli minulla jo etukäteen - hankin vain pilkulliset koristenauhat kahvoiksi hieman ilmettä antamaan. Kankaita on vielä kasakaupalla, myös kellarissa ... tulisi järjestääkin semmoinen ompelu-iltapäivä vaikka muutaman kerran vuodessa, kutsua vaikka pari ystävää koneineen - silloin tulisi varmaan ommeltua enemmänkin :) Käyttöä olisi tukevalla kirjastokassille ...
Ihania käsitöitä! Itse olen tuossa asiassa vähän tumpelo;D
VastaaPoistaKiitos Yaelian, niitä oli mukava näperrellä ... pienenä tyttönä jo kiinnosti ompelu, katselin vierestä kun äitini ompeli meille toppapukuja ja huppareita ... siitä sitten aloittelin hissukseen - Kiva on juuri lahjoiksi tehdä, verhojen lyhennysten ja muitten korjaushommien rinnalla :-)
PoistaOletpa ollut ahkera, ihastuttavia lahjoja! Olen huomannut, että mitä harvemmin ottaa koneen esille, sitä suuremmaksi käy kynnys aloittaa.
VastaaPoistaKiitos Cheri, ... niin se muuten onkin - mitä suurempi väli on edelliseen kertaan, sitä raskaammalta se tuntuu löytää kankaat ja kone - hmmm - olisiko ratkaisuna pieniä ompelu-keitaita arki-aavikon keskelle? :)
Poista