Lumiset maisemat

Heräsimme sunnuntai-aamuna kirkkaaseen auringonpaisteeseen - ja lumisiin maisemiin! Iltapäivällä kävelin reippaan lenkin kirpeässä pikkupakkasessa - lumen narskuessa jalkojen alla. Järvenrannalla huomasin, että muutama koira oli tehnyt pienen juoksulenkin jäisellä järvenpinnalla - lieköhän karvatassun tarkoituksen ollut siepata lintu taikka pari - linnunjälkiä oli hieman etäämmällä, sekoittunut koirantassujen jälkiin ... No, jokatapauksessa on lumiset maisemat mukavaa vaihtelua muuten suhteellisen harmaalle talvi-ilmastolle, valkoiset hanget heijastaa ja voimistaa sekä auringonsäteet kuunkajastuksen. On myös mukava huomata päivän pitenevän - puoli viiden maissa, kun ajelen töistä kotiin, on vielä valoisaa - kevättä kohti ollaan menossa!

Pyöräillen äänestämään

Aamutuimaan aurinko pilkisteli pilvien välistä, ja niinpä päätin ajaa pyörällä kaupunkiin äänestämään. Pakkasta oli -2 ja tuuli oli kohtalainen, aivan oiva pyöräilyilma siis. Suomen suurlähetystöön on noin 10 km matkaa, mutta se menee aika huomaamatta, osaksi koska pyöräreitti on tuttu, ja osaksi koska pidän kaupungissa pyöräilystä.

Lähetystössä oli kaksi muuta samaan aikaan äänestämässä, joten jonoja ei ollut. Tuttu ja iloinen virkailija ehti siten kertoa sähköposti-osoitteen loppuosan ulkoministeriön virkamiehille - täten toivon saavani yhteyttä ystävääni, joka asusteli täällä 4-vuoden jakson, mutta johon olen kadottanyt yhteyden hänen muuttaessaan Eurooppaan.
Lähetystöön oli katettu kaunis sini-valkoinen kahvipöytä. Nautin hissukseen kupin kahvia "kotimaisessa" ilmapiirissä.

Toldbodgade, jonka varrella lähetystö sijaitsee, alkaa Ny Havnin sillalta. Ny Havnin laivat ovat vielä talvipeitteiden alla. Kesäisin niin eloisa ja vilkas Ny Havn vaikutti kalhean viileältä - vain muutama turisti käveli vastaan tuulenpuuskia uhmaten.

Talutin pyötän Kongens Nytorvin ja keskusta pikkukatujen läpi tehden ikkunaostoksia.

Pilestrædellä sijaitsevassa NORR-butiikissa oli suuri alennusmyynti, joten kurkkasin sisälle, ja sovittelinkin muutamaa puseroa ja hametta. Löysin edullisen ja neutraalinvärisen kivan työhameen, jonka kanssa sopii yksinkertainen tumma kauluspaita tai t-paita - sen päätin aikani harkittua ostaa (Tässä kuva edestä).

Kotiinpäin ajan Dronning Louise-sillan ohi, jossa on "pyörä-mittari" (Cykelbarometer). Se mittaa kuinka monta pyöräilijää ajaa sillalla sekä päivittäin, että joka tunti. Olin pyöräilijä numero 14.490 tänä lauantaina.

Pysähdyin myös kukkakaupassa, josta ostin kauniita tulppaaneita ystäväperheen äidille, joiden luona kaymme pistäytymässä illalla - kukkia on mukava sekä antaa että vastaanottaa :)

Vilua ja Viherkaalia (Herkullinen salaattiohje)

Pieni vilustumisen-poikanen meinasi iskeä perjantaina: Kurkkua kaihersi, vilunväreet kulkivat keholla ja oli kerrassaan tunkkainen ja jomottava olo. Iltaruoan jälkeen käperryin peiton alle villasukat jalassa, juotuani kupin kuumaa ja mausteista Chai teetä - ja nukahdin. Lauantaina hemmotelin itseäni päiväunilla ja appelsiineilla - koko perheellä oli ns. "kylpytakkipäivä". Tänä aamuna heräsin jo hieman virkeämpänä, kurkku on hieman käheä, mutta muuten on olo jo parempi.

Iltaruoan lisukkeeksi tein herkullisen salaatin viherkaalista - tupla-annoksen, niin siitä riittää huomiseksikin. Salaatin olen muunnellut tanskalaisen kokin Claus Maierin ohjeesta.

Viherkaali-salaatti marinoidulla punasipulilla

Ainekset:

silputtua viherkaalia (400 gr)
merisuolla

marinoitu punasipuli:
1 dl omenaviinietikkaa
1 dl vettä
2 rkl. sokeria
5 pippuria
1 tl. suolla
2 suurta punasipulia

kastike:
3/4 dl rypsiöljyä
2 sitruunan mehu
1 rkl. hunajaa
suolaa maun mukaan
(alkuperäinen ohje sisältää granaattiomenan - tein salaatin ilman sitä, mutta granaattiomena antaisi makean pirteyden salaattiin)

Halutessa voi paistaa pekonia rapeaksi, ja ripotella sitä murusina salaatin koristeeksi.

Kaali:
Leikkaa kaali silpuksi (muista poistaa lehden kova keskiranka). Ryöppää kaali kiehuvassa suolavedessä noin 2 . min, siivilöi vesi pois, ja huuhtele kaali kylmässä vedessä. Salaatin saa kuivaksi kätevästi "salaattirummussa".

Marinoitu punasipuli:
Keitä omenaviinietikka, vasi, sokeri, pippurit ja suola marinadiliemeksi. Laikkaa sipulit lohkoiksi, ja keitä niitä marinadissa 8-10 min. Kaada liemi pois.

Kastike:
Sekoita ainekset salaattikulhon pohjalla.

- Laitaa kaalisilppu salaattikulhoon, sekoita kastikkeen kanssa. Lisää marinoidut sipulit, pekonia (ja granaattiomenan helmet). Tarjoile heti.

Kuihtumisesta ja kauneudesta

Hyvä ystäväni rakastaa tuoreita kukkia - hän ilahduttaa myös minut kukkakimpulla silloin tällöin. Sain häneltä tulppaanikimpun pari viikkoa sitten - Nautin tulppaanien miedosta, raikkaasta tuoksusta sekä lämpimistä väreistä.

Jollain tapaa saan myös mielihyvää seuratessani kukkien lakastumista, värien haihduntaa - ne tavallaan kuulautuvat seesteisesti ajan myötä. Vihreät lehdet saavat kellertävän sävyn, hieman rusehtavan aivan lehden kärjestä. Väri kuihtuessaan osittain myös tiivistyy ja vahvenee. Kontrasti kuulaan ja voimakkaan pigmentin välillä terävöittää hieman värileikkiä.

Ihmiskasvot muuttavat myös muotoaan ja rakennettaan elämän aikana - lapsuuden pyöreys häviää nuoruudessa, vanhemmiten rasvakudoksen väheneminen ja ihokudoksen löysyminen voi terävöittää piirteitä. Ihorypyt tuovat oman ilmeen ja charmin kasvoihin - kauneus vain muutaa muotoaan...

... Kukkaisia ajatuksia kauneudesta, kuihtumisesta ja kypsymisestä näin torstai-illan päätteksi.

Samosat

Täkäläisistä pienistä etnisistä supermarketeista saa ostaa herkullisia Samosa-piirakoita, joiden sisällä on perunaa, kasviksia, ja makuhermoja hiveleviä mausteita. Löysin reseptin Coopin asiakaslehdestä, ja tein itse samosat semmoisesta ohuesta filo-taikinasta (filo-taikinan ostin valmiina). 
Oli mukava kokeilla jotain uutta: Samosat maistuivat maukkaille ja olivat mukavan rapeita! Esikoinen vierasti hieman juustokuminan makua, mutta muu perhe tykkäsi kovasti. 
Samosat on hyvä tehdä eilisen päivän keitetyistä perunoista. Perinteisten samosien täytteinä on perunaa, kokeilin itse valmistaa niitä myös riisi-täytteellä. Riisitäyte oli maukas mutta hieman kuivahko - riisien kanssa olisi varmaan hyvä kosteuttaa täyte esim. kreikkalaisella jogurtilla.


Samosat (12 pientä)


4 keitettyä perunaa
1 kuutioitu sipuli
oliiviöljyä
1-2 tl. juustokuminaa jauhettuna
pippuria
1 tl. currya
1 dl maissia tai herneitä
1 paketti filo-taikinaa
100 g sulatettua voita
(halutessa voi laittaa kypsää kanaa / lihaa / papuja myös täytteeseen)


- Kuutio keitetyt perunat, ruskista ne sipulin kanssa öljyssä. Mausta suolalla, juustokuminalla, pippurilla ja currylla. Lisää herneet / maissi, mahdollisesti myös kana / liha / pavut.
- Lämmitä uuni 200 asteeseen.
- Levitä yksi suikale kerrallaan filotaikinaa, voitele se voisulalla, ja laita noin 1,5 rkl täytettä suokaleelle. Kääri taikinalevy taittaen se useamman kerran, vaikka kolmion tai neliön muotoiseksi, niin että täyte pysyy sisällä.
- Voitele samosat voisulalla ennen uuniin laittoa. Paista n. 10 min. 200 asteessa. Käännä samosat, voitele voisulalla, ja anna olla vielä 2 min. uunissa.


Tarjoile lämpimänä, vaikka salaatin kera.

11 v.

Mummon ja papan syntymäpäivätervehdys ilahdutti nuorimmaista, hän löysi kortista sekä itsensä, mummon, papan että muutkin perheenjäsenet ... kyllä riemua riitti ;-)

Leivoimme yhdessä luokkatovereille muffinssit, jotka esikoinen tarjosi koulussa seuraavana päivänä. Eräs tytöistä oli kysynyt häneltä, mistä kaupasta muffinssit oli ostettu, ja sekös ilahdutti poikaa: "Itsehän me nää leivottiin, ja mä itse koristelin!"

Synttäripäivänä poika toivoi omatekemää jäätelökakkua - arki-iltana mielikuvitus ja energiani riitti ylläolevaan pakettijäätelö-luomukseen. "Oi mikä pieni koira!", tokaisi sankari, ja teki "koiralle" nenänpään, silmät ja korvaat, sekä pienen hännännypykän. 


Viikonloppuna tuli täti, setä ja serkkupoika käymään, luokanpojat kutsutaan piakkoin.


Lasten syntymäpäivinä ajan kulku tulee jollain tapaa hyvin konkreettisesti esille - mielikuvat poikien vauva-ajasta ja varhaislapsuudesta välähtää mielenpohjalle ... samanaikaa arvostan nykyhetkeä ja  tätä kehitysvaihetta. Oma elämänvaihe varmaan on jollain tapaa keski-ikäistynyt ja tasapainoittunut, poikien suuremman omatoimisuuden ja itsenäisyyden myötä on aikaa enemmän myös parisuhteelle, sekä voimme tehdä eri asioita yhdessä koko perheen voimalla, eri tavalla kuin silloin, kun päiväunet ym. rytmittivät arkea. Voi sitä päivää, kun lapsosista tulee nuoria, ja aikuisia, ja he tuntevat että on aika lähteä maailmalle ... No, siihen on onneksi vielä aikaa!

2012

Vuosi vaihtui rauhaisasti ja mukavasti. Poikien mielestä rakettihommat olivat jännittäviä, serkkupojan ja miehensiskon mielestä suomalainen tinanvalu-traditio oli eksoottista! 


Nautimme rennosta yhdessäolosta, katsoimme humoristisen perhefilmin "Mrs. Doubdtfire" ja söimme herkullisen illallisen. Keskiyöllä, kellon lyödessä kaksitoista, on täällä Tanskassa tapana syödä pieniä marsipaani-suklaakakkuja shampanjan kera (meillä oli persikanmakuista lastenshampanjaa jotta kaikki sai olla mukana skoolaamassa ;) Sen jälkeen lauletaan melkein kaikissa kodeissa TV:kuoron avustuksella Gruntvigin virsi "Vær Velkommen Herrens År" - ja sen jälkeen alkaa kuulumaan ulkoa rakettien pauketta! Pojilla oli myös muutamia raketteja - meilllä oli raketeille oma tukijalusta, ja turvalasit jokaiselle. Rakettin jälkeen jaksoimme vielä pelata noppapelejä kl. 2 saakka, kunnes uni voitti.


Aamulla oli mukana nukkua pitkään - pojilla oli vielä hieman pieniä papatteja tähteellä, joita heistä oli mukava paukutella iltapäivällä ;)