lauantai 29. toukokuuta 2010

Banana split á la Euroviisu




Uimahallissa iltapäivällä paloi kovasti energiaa - aurinko paistoi lasikaton lävitse, ja oi kun kaipasi jo kesän hellettä ja uimarantailua!

Illalla jälkiruoaksi 80-luvun klassikko: Banaani split - muistellen lapsuuden Euroviisuja. Pojat taiteilivat herkulliset annokset - nam nam!

Talon miesväkeä ei kiinnostanut kovin tuo laulukilpailu, tv on ollut auki, olen lueskellut ja seuraillut puolella silmällä mukana. Norjalla ja Irlannilla mukava laulu - huomenissa jännä lukea tekstitv:stä kuka voitti ... Nyt ramaisee niin että parasta kaivautua tyynyn alle - ihana kun herätyskello ei soi huomenna!

Viikon varrelta


Vaikka oli vain 4-päiväinen työviikko, se tuntui pitkältä. Tuli kaikennäköisiä odottamattomia asioita, joihin tuli ottaa kirjallisesti kantaa ym.
Positiivista se, että koin konkreettisesti työn tuloksia (usein ei työpanos ole kovin lyhyellä aikavälillä mittattavaa laatua) - eräs lapsi sai paikan erityispäivähoitoon, jossa päiväkodin struktuuri, turvallinen ja pieni ryhmä, ennaltaodotettava päiväjärjestys ja asiantuntevat työtekijät voivat parhaalla tavalla tukea lapsen kehitystä.
Väsymys (muutamien iltojen myöhäisten nukkumaanmenoaikojan vuoksi) laukaisi perjantaina hillittömän naurukohtauksen työnohjauksessa - mahdoton sentään - tulkitsin kollegani lauseen todella humoristiseksi! Naurunpyrskähdyksien välissä sain selitettyä kollegalle ja ohjaajalleni mikä minua niin hyvitti, sekä että olin hieman yliväsynyt - pidettiin kahvipaussia, ja sitten taasen eteenpäin uudella energialla.


Kirjoitin lopputyön nuorten keskuudessa suosituista roolipeleistä netissä - identiteetin kehityksestä, ja myös kuinka joidenkin kohdalla esiintyy harmillista pelien suurkulutusta. Anonymisoituna kirjoitan tässä seuraavan: Syksyllä kohtasin perheen, joka haki apua teinin sosiaaliseen eristykseen - ainoa nuoren kontakti kodin ulkopuolelle oli internet - tarkemmin ko. roolipelit netissä. Pelit sekä hyvä että huono: Pelien ja netin avulla nuorella edes jotain kontaktia ja jotain puuhaa sen sijaan aivan apaattisena lepäisi huoneessaan - huonoa se että hänen tilassaan pelien suurkulutus aiheuttaa muita negatiivisia juttuja kuten kasvata eristys ja unirytmin muuttuminen päinvastaiseksi.
Nyt yhteistyön voimalla yritetään auttaa - positiivista kehitystä alkaa olla: päivärytmi on hiljalleen normalisoitumassa. Tavoitteena saada nuorelle kontaktia toisiin nuoriin, sekä myös löytää koulumuoto joka passaa.

sunnuntai 23. toukokuuta 2010

Oppia ikä kaikki




En viikolla kerennyt jumppaan, treeniin enkä uimaan, ja lauantaina sitten jumppasin aivan täysiteholla, "Kuntoillen koko viikon edestä!". Hyvä idea mutta ei toimi käytännössä (ainakaan enää tällä iällä...).
Tulos: Heti eilen iltapäivällä sen tehojumpan jälkeen ne kireät niskat kiristyi entistä enemmän, pää- ja niskakipu alkoi jytkyttämään. Kodimagnylit popsin ja kävin pitkälleen ... torkkujen jälkeen heräsin vielä imakkaampaan niskakipuun, joka sitten aiheutti migreenin -Voe voe!

Kiropraktikko ja fys' aina muistuttaa, että jos on taukoa tavan liikuntarutiinissa, on tärkeää muistaa Ottaa Rauhallisesti se eka treeni - varsinkin jos niska on yliliikkuvaa laatua. Näin se ohje hyvin muistuu jälkikäteen - siellä salilla kropan omat endorfiinit puuduttaa sekä kivun että loogisen ajattelun - kun luistaa sarja toisensa jälkeen niin mikäs siinä.

No, jospa tämä kokemus säilyisi muistissa hieman pidempään. Ja jospa vaikka onnistuisi tuo liikunnan harrastaminen myös viikollakin - uimahalli on auki kl. 20 saakka - siellä saunan lauteillakin leppoontuu kivasti sekä kroppa ja ajatukset.

Tämä päivä meni sitä migreeniä hoidellessa hissukseen sängynpohjalla. Tuli ainakin levättyä ... ja muistutus jälleen kerran että "Hiljaa hyvää tulee".

torstai 20. toukokuuta 2010

Aurinko laukaisee hymyt


Tulihan se lämpöaalto sieltä Suomesta tänne - tänään jo +22 astetta - ihanaa! Viikonlopuksi vielä enemmän lämmintä, ehkä hieman ukkosta myös.

USA Today- lehdessä oli tänään turisteille kohdistettu artikkeli Kööpenhaminasta, kuvattu "onnellisten, hymyilevien pyöräilijöiden" kaupunkina. Tänään oli hymyileviä kasvoja kadut täynnä - kuten aine ekoina kesäpäivinä ;-)

Muuten idyllinen artikkeli, mutta niinhän mainosjuttujen ja -tarinoiden tuleekin olla.

Laitan tähän alle linkin kyseiseen artikkeliin:

http://www.usatoday.com/travel/destinations/2010-05-13-copenhagen-capital-of-happiness_N.htm

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Vitamiinipommi tuoremehun muodossa



Vanhempieni mehulinko/tuoremehupuristin tuli mukanamme tänne erään kesäloman päätteeksi. Linko löysi viime viikolla vakipaikan hedelmäkorin vierestä keittiöstä. Voin mehuun salakuljettaa vihanneksia, joita pojat muuten ei millään syö.

Maukas tuoremehu:
1 punajuuri
2 porkkanaa
1 varsiselleri
½ cm inkivääriä
palanen parsakaalia
1-2 omenaa
1 appelsiini
½ sitruunaa
palanen ananasta

- Ainekset puristetaan mehulingossa tuoremehuksi - joka maistuu aamuisin makeana vitamiini- ja hivenainerikkaana juomana.

Juustosienet papu-fritsien kera



Keitettyjen perunoiden ja kastikkeen lisänä juustolla täytetyt sienet ja papu-frisit toimii hyvänä ja täyttävänä lisukkeena.

Tarvitset:
Tummia herkkusieniä
Hyvää juustoa (käytin chili-goudaa ja tavallista emmentalia - myös erilaiset sulate -ja sinihomejuustot maukas vaihtoehto)
Pakastettuja vihreitä papuja
Suolaa

1. Pese sienet, ja napsauta kanta pois. Täytä kannanpaikalla oleva kolo juustolla.
2. Laita sienet pellille, ja paista n. 10-15 min. 200 asteessa.
3. Kiertoilmauunniin voi laitta samalla aikaa pakastetut virheät pavut pellille, jotka saa olla 20-25 min. uunissa, kunnes ovat rapeita. Mausta sitten papu-fritsit suolalla.
4. Tarjoile lisukkeena lihan, perunoiden ja/tai riisin kera.

Vihreä vallankumous


Tarvitsin jälleen kerran inspiraatiota kokkaukseen, joten selailin kasvisruokakirjani huolella. Löysin roppakaupalla reseptejä joita en vielä ole kokeillut - kuluneen viikon aikana olenkin löytänyt uusia suosikkeja.

Osasyynä kasvisvoittoisten ohjeiden hakuun on "energiavaje", joka usein iskee iltapäivällä juuri lounaan jälkeen (paleltaa, kädet ja jalat aivan kylmänä, haukottaa ... normaali reaktio kun keho sulattaa ruokaa - mutta ajattelin että jos hieman kevyempi ja helpostisulavampi ruoka hieman keventäisi iltapäiväbluesia töissä).

Jotta kirjoittelen tähän blogiin joitakin ohjeita, aloittaen pasteijasta. Porkkana-riisi-pasteija on helppotekoinen ja maukas sekä lämpimänä että kylmänä - käypi hyvin lounasevääksi.

Porkkanapasteija

1½ tummaa riisiä (raakamitta)
1 sipuli
6 porkkanaa (600 gr)
1 suuri paprika
öljyä
1 dl hakattuja manteleita / valnødder (niitä joulupähkinöitä jotka näyttää aivonpuoliskoilta)
1 puntti persiljaa
½ dl grahamjauhoja
hieman hakattua tuoretta basilikaa
2 kananmunaa
suolaa maun mukaan (se Herbamare antaa hyvän maun)

- Keitä riisi kypsäksi (n. 40 min.)
- Silputa sipuli, raasta porkkanat, ja leikkaa paprika kuutioiksi. Paista sipulit, paprika ja porkkanat kevyesti öljyssä pannulla.
- Riisi, hakatut pähkinät, silvottu persilja, grahamjauhot ja basilika lisätään joukkoon. Anekset sekoitetaan, ja munat lisätään. Jos taikina on liian löysää, laita hieman lisää jauhoja. Suola viimeiseksi.
- Laita taikina öljyttyyn vuokaan, ja paista 30-40 min. 200 asteessa.

sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Itse- ja lähimmäisenrakkautta äitienpäivänä



"Aamukahvit vuoteeseen, tarjottimella ruusu ja kortti ..." - näin heräävät jotkut äidit äitienpäivänä, ja toiset syntymäpäivänä. Toiset äidit lukevat tekstitv:n uutisista aamupäivällä, että nyt on äitienpäivä. Minä kuulun tähän jälkimmäiseen joukkoon. Rakas mieheni tupsahtaa kotiin kukkapuskan kanssa silloin kun sitä vähiten odottaa, mutta ei merkkipäivinä, jolloin kukkia voisikin vaikka odottaa saapuvaksi.

Jotta olen vuosien kuluessa alkanut harjoittaa itserakkautta - ostamalla kukkia itselleni äitienpäivänä. Niin ei tarvitse vihjailla mieskullalle että "Mikähän päivä se tänään on.." - vaan valitsen kukkaset aivan itse. Ja kun isäntä kysyy, että mitäs tänään juhlitaan, voin iloisena suukotella ja sanoa "Âitienpäivää tietenkin!"

Aamulla kukkakauppiaalle mennessä huomasin, että ystäväni (joka asuu katukerroksessa) oli kotosalla. Hän on 10. v:n herttaisen tytön äiti - jotta ilahdutin häntä myös kukkakimpulla - joimme yhdessä äitienpäiväkahvit (hän on yksinhuoltaja, joten hänenkään mies ei herättele kukkasilla äitienpäivänä).

Terve itserakkaus on tärkeää - jos ei rakasta ja kunnioita itseään, on vaikea rakastaa ja kunnioittaa kanssaihmisiään... Tuli mieleen jae Matteuksen evankeliumista. Sen ajan ekspertit ja poliitikot testasivat Jeesusta laki-kysymyksillä, veroista ja käskyistä, ja tässä yhteydessä kysyivät, mikä on suurin käsky juutalaisuuden 613 käskystä. Tähän Jeesus vastasi:
"Rakasta Jerraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat". (Matt. 22:37-40)

Jotta muistetaan pitää huolta ja rakastaa itseämme ja toisiamme - naisihmiset usein laittaa muiden tarpeen omien edelle - mutta on hyvä harjoitella oman itsen kuuntelemistä ja tarvittaessa käydä tuumasta toimeen :-)

maanantai 3. toukokuuta 2010

Koiranäyttelyä ja pesäpalloa


Viikonlopun villitykset koostui koiranäyttelystä ja pesäpallo-kuumeesta ... joka jatkuu ja tiivistyy: Pojat tulee polvet nurmesta vihreinä joka ilta silmät innosta säihkyen :"Tuli huippu osuma, ja sain juostua hurrjastiii!" Nytkin mäiskivät palloa, ja lupasin mennä myös mukaan - vaikka niin olisin kypsä pienille nokkaunille - no, jospa pieni erä pesistä hieman virkistäisi ;)

Koiranäyttelyssä oli vaikka minkänäköistä vurrikkaa - semmoinen Nova Scotian noutaja 14 viikkoinen pentu oli aivan hurmaava, kertakaikkiaan! Sen olisi sillä istumalla voinut kotiin viedä - onneksi omistaja oli aivan yhtä hurmaantunut: Suunnitteli vievänsä Ranskaan pentunäyttelyyn ensi kuussa. No, on vaan laitettava jäitä hattuun koiraunelmien suhteen ... ja arvostettava huoletonta, koiratonta elämää, jolloin saa tarvittaessa nukkua pitkään, ja pysyä sisällä sadesäällä ...

Nyt kutsuu pesäpallo - linnut jo virittelee iltalaulujaan, nyt kun lähden niin ehdin ennen iltakasteen tuloa.