Aaltoja kuunnellessa

Ajelimme sunnuntaina Rantatietä pitkin kotiin Strandkirkestä, ja pysähdyimme Skodsborgin kohdalla. Tuuli oli raikas ja vaahtopää aallot kohisivat ...  Aaltojen ääni ja laineiden liplatus - vesi elementtinä itsessään, on niin rentouttavaa. 
Aika pysähtyy veden äärellä ollessa ...

Tulee mieleen kesät Luontoleirintäalueella, jossa vietimme päivät rannalla - eväskori ja vesipullot mukana ... tulimme takaisin asuntovaunulle iltaruoan tekemään, ja usein sen jälkeen otimme pienen kannettavan grillin takainen meren rannalle, jonka valossa istuimme iltaa.

Waves ~ Easter Sunday 2016 from Nina Jensen on Vimeo.

 :   :   :

Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, 

joka on valmis ottamaan niitä vastaan. 

Muumipappa

... Ilonhippusia & pieniä ja suuria ihmeitä sinun viikkoosi toivotettelen,

Nina

Lumikellot nousevat

Ensimmäiset lumikellot kurkottavat valoa kohti lehtien alta ja kivien välistä.

Pienenpienestä alusta nousee herttainen ja puhtaan valkoinen kellokukka.

Näinköhän jo viikonlopuksi aukeavat?

Mukavaa keskiviikkoa toivotellen,

Nina

Tuuliset terveiset Humlebækistä

Kirpeä tuuli puhalsi mereltä, kun kävelimme Slettenin satamassa Humlebækissä. Aalloissa oli vaahtopäitä, ja +3 asteinen ilma tuntui kolean raikkaalta. Luonnon voimat näkyy ja tuntuu: Kosteat vesipisarat röiskyivät kasvoille, kun aallot loiskuivat kiviä vasten ... Virkistävä ja elostuttava vaikutus kerrassaan.

Käväisimme joulumarkkinoilla Strandvejen kirkossa, ja paluumatkalla poikkesimme tässä pikku satamassa. Sataman purjehdusseura on aktiivinen: Laitureiden vieressä oleva pursiseuran rakennus, josta tuksahti herkullinen ruoan tuoksu, oli täpötäynnä.

Ystäväpariskunta kertoi, että läheinen kalakauppa myy tuoretta kalaa: Kalastuspaatit tuovat päivittäin saalista myytäväksi kalakauppiaalle. Täytynee laittaa muistiin, jos joku lauantai-aamu tulisi Rantatietä pitkin tänne ajeltua.

Kotimatkalla sadepisarat muuttuivat räntäsateeksi, ja nyt maata kattaa 5 cm paksuinen lumipeitto -
Ensilumen yllätys on joka vuosi yhtä mukava!

Leppoisaa viikonloppua toivotellen,

Nina

Lokakuiset maisemat

Kävimme metsälenkillä toissapäivänä - syyslomalla on satanut, mutta kun tulee pientä taukoa, ilma on raikas ja kostea ulkosalla.

Sammal ja mäntyinen tuoksu tuo monia muistoja metsäretkiltä mieleen - sekä täältä, Belgiasta että Sulo-Suomesta. Luonto on ainutlaatuista joka puolella - on hienoa että voimme kokea vuodenaikojen vaihdon, se rytmittää kivasti elämätä.

Hareskov-metsässä on reittejä sekä maastopyöräilijöille, ratsastajille (vaalea hevosenkenkä puussa) ja myös vanha pyhinnvaellusreitti kulkee metsän läpi (tuo aurginko-merkki sinisellä pohjalla).
Opasteet ovat hyvät, ja mukaan saa karttoja alueesta.
 

Viime metsäreissusta on pari viikkoa - sinä aikana ovat lehdet muuttaneet väriä paljon - kirkas keltainen ja myös oranssit ja punaiset lehdet koristavat polkuja.

Syksyinen päivä sarastaa,

sumu laskeutuu maiseman ylle.

Syksyn kauneutta katsella saan,

on aika taas ihailulle.

Kirjavat lehdet lentelee,

ne maasta sijansa löytää.

Niiden suloa katsella saan

ja värien iloista pöytää.

Sumuverho jo hiljaa hälvenee,

jää kosteus ilmaan vielä.

Pisarat maassa helmeilee,

kuin kyyneleet elontiellä.

Pilvenhattarat ylhäällä taivaltaa,

ne etsivät toinen toistaan.

Ne valkolampaina vaeltaa

ja puhtaana taivaalla loistaa.

Syksy on aikaa muutoksen,

niin kaunis on luonto vielä,

Tuon tästä kaikesta kiitoksen,

tänä päivänä maisella tiellä.

Tuntematon

Mukavaa viikonloppua toivotellen,

Nina

Lauantai

Lauantai-aamun seesteisyyteen on hyvä herätä.
Venytellä ja tietää, että tänään ei ole kiireitä. 
Ihastella nousevaa aurinkoa ... antaa kiireisten ajatuksien viikon varrelta tulla ja mennä, ja painua tietoisuudentaka-alalle, ja keskittyä katselemaan taivaan värjäytymistä vaaleanpunaisesta oranssiin ... 
ja ihailla pienien valkosipuleiden muotoja ja rapeaa pintaa.

Sunnuntai-iltapäivänä ajelimme pohjoisrannikolla - maisemia katsellen, silloin tällöin pysähtyen - tuoksutellen raikasta ja kosteaa ilmaa, ja kävellen rantaa pitkin.
Kun ei tiedä, minne on menossa, ajelee avoimin mielin ja usein löytää kivoja paikkoja, joissa aiemmin ei ole pysähtynyt.  
Kivassa pikku kahvilassa nautittiin raparperi-torttupalat cappucinon kera - tulisi ihan etsiä joku kiva raparperinkakku-ohje.

Näppäilin puhelimen kameralla kuvia, ja muutaman ehostin maalaus-tyyliseksi kameran sovelluksilla.

... Mukavaa viikonloppua toivotellen,

Nina

Syksyn sävyjä

Murretut syksyn sävyt ovat vaivihkaa saapuneet. Näppäilin eilen muutaman kuvan - lämmin myöhäisiltapäivän tuuli puhalsi, ulkona kostean mullan tuoksu ... Näin se syksy tekee tuloaan.

Tervetuloa pimeät illat teekannun ja kynttilöiden kera!

Otin valokuvat iPhonen Hipstamatic-sovelluksella, käytin Ray Mark II -linssiä ja Maximux LXIX-filmiä, jotka luovat pehmeän vintage-vaikutelman.

Uunissa kypsyy omenakakku - keskiviikon piristykseksi.

Mukavaa loppuviikkoa toivotellen,

Nina

Frisbee Golf [Kesämuistoja]

Kanavan Frisbee Golf-rata Joroisen kauniissa harjumaisemassa luo upeat puitteet reippaalle yhdessäololle ulkoilmassa. Frisbee Golf on aika kiva juttu - frisbeetä heitetään "reikää" (noin metrin korkealla oleva metallikori) kohti, pyrkimyksenä on saada vähin määrä heittoja / kori. Reitti koostuu 18 väylästä, kulkien kumpuisevassa mäntymaisemassa.

Reitin varrella on näköalapaikka, jossa voit istahtaa penkille ja huilata hetken verran - nousut ja laskut saavat pulssin koholle, jos tahti on reipas. 
Minulla tämä frisbeen heittotyyli ei oikein metsäiseen maastoon soveltunut - heittoni oli niin kaarevia, että vietin aikaa enemmän frisbeetä metsästä ehtien kuin sitä heittäen - jotta radan puolessa välin päätin pakata frisbeen reppuun, keräillä ja syödä mustikoita ja näpsiä valokuvia - ja tietysti tsempata perheen miesväkeä, joilta heitot luonnistuivat suuremmitta mutkitta.

Oikein positiiivinen kokemus Frisbee Golffista ... Tosi kiva tapa viettää aikaa yhdessä ulkosalla!

Aurinkoisin terveisin,

Nina

Mustikoita poimimassa

 

 

Nyt alkavat olla mustikat jo aika reippaan kokoisia ... Tänä kesänä kerkesimme mustikka-ajan saada lomalla mukaan. Eilen jo hieman katsastelimme sienessä, jahka jo olisi kypsiä marjoja, ja tänä aamuna menin metsään heti herättyäni (sää on ollut niin vaihtelevaa, että kun aurinkoista ja poutaa oli, suuntasin heti mustikkaan).

 

 

 

 

Keräsin marjat mustikkapiirakkaan, ja näppäilin myös kuvia näistä sinisistä aarteista. Metsämustikoilla on hyvä ja syvä maku, sekä väri, verrattuna puutarhamustikoihin, joita Tanskasta voi ostaa.

 

 

 

 

Tunnin verran marjastettua kerkesin juuri sisälle, kun alkoi kuurosade ulkona. Onneksi vain kuuro - kiva on sää ollut mielestäni - ei se sade haittaa, kunhan aurinko sen jälkeen vaan pilkistää.

 

Nyt on mustikkapiirakka on uunissa ... se on yksi maukkaimmista kesäherkuista (kalakukon kera), joita ulkosuomalaisena arvostan todella paljon. Niin, tietysti mainittava karjalanpiirakat, sekä Turun sinappi grillauksen kera. Ja sienet... ja paljon muutakin hyvää ...

 

 

 

Suomen luonto on todella kaunis ja puhdas - jäkälää ja naavaakin kasvaa puissa, jotka koulunpenkiltä muistan olevan puhtaan ilman merkkejä. Olen nauttinut hetkistä järven rannalla ja kuistilla, nuuhkien raikkaan koivin ja männyn tuoksua sateen jälkeen - kiitollisena lomasta perheen kera täällä Sulo-Suomessa.

 

... Mustikkaisin terveisin,

 

Nina



Kukkasia ja unelmia

Âlä sano: Sehän on vain unelma.

Unelma on vahvempi kuin terässilta.

Kestävämpi kuin granittiipaasi.

Missä olisit

olisimme

ilman unelmaa?

Ilman unta uudesta päivästä.

Paremmasta.

Maaria Leinonen

Luonto kukoistaa ... huomasin ensimmäisen ampiaisen tällä viikolla, ja kärpänenkin oli lentänyt toimiston ikkunasta sisään. Magnoliapuiden suuret kukkaset koristavat katukuvaa töihin pyöräillessä.

Muutamana päivänä lämpömittari nousi +16 saakka - oli hienoa tutkistella kevään merkkejä yhdessä pienten koululaisten kanssa.

Tänään mukavaa puuhaa tiedossa - ystävän tyttären rippujuhliin pienen leikkisän laulun valmistaminen, ja keittiössä kokkailua - nuorison toiveesta saamme suklaamoussea jälkkäriksi.

Tässä linkki VALOKUVAKORTTIIN

Kevät tulla tupsahtaa vuosi toisensa jälkeen ... 

Kevään merkit herättävät uinuvia unelmia - pieniä ja suuria - uusia ja vanhoja ... 

Ilman hulluja unelmia ei synny viisaita päätöksiä.

Tommy Tabermann

:   :   :

... Nautitaan tästä hetkestä, 

ja annetaan unelmien kypsyä ja kasvaa.

Leppoisaa viikonloppua toivotellen,

Nina

Katsaus Maaliskuuhun

Maaliskuun valoisat aamut toivat energiaa heti aamusta - nautin teekupposen katsellessa auringonsäteiden leikkiä keittiössä.

Smoin pehmeä myöhän iltapäivän aurinko lämmitti selkääni, pyöräillessä töistä kotiin.

Mukavat hetket nuoremman pojan näyttäessä uusimpia korttitemppuja - hän on todella taitava!

Klassiset kauniit melodiat taustamusiikkina iltaisin, vanhemman pojan harjoitellessa pianoläksyjä.

Inspiroivat valokuvauskurssit SkillShare'n välityksellä.

Ja kuun lopussa se välttämätön flunssa, jonka tuloa en tänä vuonna onnistunut estämään ... piti minut vuoteen omana 3 päivää. Onneksi se mustaviinimarja-panodil-lämminjuoma lievitti ja auttoi.

Kevään merkit ilahduttavat ... nuput ja silmut siellä täällä - ja vaihteleva kevätilma auringosta sateeseen ja lumeen (nyt rapsuttaa rakeet ulkosalla!)

March 2015 ~ Photo a Day from Nina Jensen on Vimeo.

Valoisaa kevättä toivotellen, 

Nina

Charlottenlundin kasvitieteellinen puutarha

Ystäväni näytti minulle toissaviikonloppuna kauniin “metsäpuiston”, eli Charlottenlundin Aboretumin … Toisin sanoen Charlottenlundin Metsätieteellisen Puutarhan. Uteliiana tutkiskelin tämän latinasta peräisin olevan Aboretum-sanan merkitystä, ja nyt tiedän että Abotretum viittaa elävien puiden kokoelmaan. Puiden lisäksi Arboretumeissa kasvaa  myös pensaita, köynnöksiä ja varpuja. Charlottenlundissa sijaitsevan aboretumin historia on pitkä:

Vuonna 1622 kuningas Christian IV poistaa köyhiltä talonpojilta käyttöoikeuden tähän maatilkkuun, ja nimeää alueen nimen Kaurispuistoksi. Vuonna 1663 luovuttaa kuningas Frederik III alueen kamaripalvelijalleen Jacob Petersenille, joka saa myös luvan harjoittaa majatalo - ja pubitoimintaa. Seuraava vaihdos tapahtuu vuonna 1672, jolloin puiston nimi muuttui Gyldenlundiksi, kuninkaan aviottoman lapsen Ulrik Frederik Gyldenløvin saadessa alueen. 

Paikka sai nykyisen nimensä Charlottenlund vuonna 1730, jolloin kuningas Christian VI antaa Gyldenlundin sisarelleen Charlotte Amalialle, joka rakentaa Charlottenlundin palatsin. Siitä saakka on Charlottenlundin palatsi ollut kuninkaallisten asuinpaikkana, mm. Christian on syntynyt palatsissa. 

Kööpenhaminan yliopisto perusti vuonna 1799 pienen aboretumin Charlottenlundiin. 1832 siirrettiin metsäalan koulutus Kielistä Kööpenhaminaan, jolloin myös perustettiin kasvitieteellinen puutarha juuri tätä koulutusta varten.

Vuonna 1858 sulautui eläinlääkäri - ja metsätieteilijäntutkintakoulutukset, jotka tätä nykyä kuuluvat Kööpenhaminan Yliopiston Biotieteelliseen tiedekuntaan (jonka puutarhassa olin eilen - oikein kaunista myös siellä!)

Historiallisessa puutarhassa oli hyvin kotoinen ja samalla aikaa eksoottinen tunnelma. Mäntyiset puut, ja myös palmuntyyppiset vahakasvit olivat vierekkäin … Siellä kelpasi tallustella ja tuoksutella raikasta kevätilmaa!

Pääsiäisloma on alkanut - uuden työn mukana seuraan koululaisten lomia, josta nautin todella paljon! Tänään tein paksuja amerikkalaisia pannukakkuja aamiaiseksi - hieman herkutellen alkaa tämä viikko! Löysin kivan ohjeen banaani-suklaa pannukakkuihin, jossa käytetään kaurajauhoja ... oikein maukkaita!

Mukavaa alkavaa viikkoa toivotellen, 

Nina

Valokuvat näpsäyttelin iPhonen Camera+ - sovelluksella, myös Snapseed, VSCOcam ja TadaaSLR-sovelluksia käytin

Ystävänpäivänä

Lämpöiset ystävänpäivätoivotukset ... Helmikuun keskelle tuomaan iloa ja hymyä!

Vietimme hiihtolomaviikon Suomessa mummolassa - Oi sitä jälleennäkemisen iloa, ja hetkiä ulkona lumimaisemissa. Pojilta alkoi luistaa lumilautailu loppuviikkoa kohden, ja minä löysin ilon murtomaahiihtoon (olin kyllä kahdesti myös slalom-mäessä, mutta metsissä hiihtely vei kyllä voiton).

Herkuttelimme äidin paistamilla herkuilla - karjalanpiirakat olivat poikien suosikkeja, ja niitä saimme myös kotiin ... vielä on muutama jääkaapissa! Neulonta - ja virkkausinpiraatio tarttui myöskin - virkattu hartiahuivi on rympsyjä vaille valmis. Ja saunanlämpö se teki hyvää sekä ruumiille että sielulle :)

Haikeus valtaa vaan mielen kun täytyy sanoa hyvästi ... Paluumatka kulkee lentäen niin nopeasti, ettei mieli seuraa perässä ... "Sielu" jää sinne Suomen rauhaisiin maisemiin ... sen paluuta olen odotellut täällä ... kaupungin äänet tuntuvat aluksi vieraille, mutta tässä niihin pian jällen tottuu.

Ystävänpäivänä jotain kivaa tekee mieli leipoa ... Olisiko se sienipiirakka, banaanikakku vaiko suklaamuffinsit? Se onkin mukava päätös - ja taidan tässä pyöräillä Kiinalaiseen butiikkiin Jasmiini-teetä hakemaan ... siinähän se silmä sitten tottuu kaupunkimaisemiin.

Helmikuisin terveisin,

Nina

PS. Pieni tervehdys laduilta ... suksi luisti oikein hyvin: 

Views from Ski Tracks February 2015 from Nina Jensen on Vimeo.

Vihreiden puiden varjossa

Istu kanssani näiden vihreiden puiden varjoon, 

 joiden ajatuksia ei paina mikään muu kuin lehtien kuihtuminen syksyn saapuessa, 

taikka jäykkien sormien venyttely kohti lähestyvän talven kylmää taivasta. 

Frenando Passoa

Eilen töistä kotiin pyöräillessä nautin auringonsäteiden lämmöstä kasvoillani,

pehmeän syysilman tuoksusta sekä alkavasta viikonlopusta.
Istahdin hetkeksi puiden varjossa olevalle puiselle penkille.

Siinä oli hyvä levähtää ja olla vaan hetken verran ...

sulkea mielessäsi rusettisolmukkeet kuluneen työviikon asioille.

Ja olla ulkosalla, hengittää syvään vielä lämpöistä ilmaa,

ja imeä kirkkaasta auringosta valoa, iloa, eloa ...

katsellen pikkulintujen touhuja pensasaidassa.

Pieni hyvänolon hetki arjen keskellä...

Leppoisaa viikonloppua toivottaen

Nina

Kesäretki Sejerø-saarelle

Teimme pienen kesäretken ystäväperheen kanssa Sejerø-saarelle, joka sijaitsee Sjellannin-saaresta hieman länteen päin, Kattegatissa. Havnsø-kylästä lähtee lautta Sejerø'lle, matka taittuu noin 40 minuutissa. 

Lautan lähtiessä merelle päin rentoutuu mieli hyvin konkreettisesti - arjesta irrottautuu aivan eri tavalla kun maisemat vaihtuvat. Ystäväperheen kesämökillä on monet kerrat vietetty aikaa yhdessä - nyt muistelimme kommelluksia ja muita mukavia, tuttuja paikkoa katsellessa.

Saari on hyvin pieni, pitkä ja kapea, pinta-ala vain 12,4 km2. Mökki on saaren itäisessä päässä - me teimme myös retken aivan saaren läntiseen niemenkärkeen. Saarella on n. 400 asukasta, mutta kesäisin määrä helposti tuplautuu, kun mökkiläiset, purjehtivat ja muut lomalaiset saapuvat. 

Löysimme kivannäkoisiä kiviä, vedessä uivia meduusoja ja pikkurapuja. Meinasin astua matalikossa olevan kampelan päälle - en edes sitä huomannut - kun se yht'äkkiä lähti uimaan jalkojen välistä!

Rannalla oli myös pieni luuranko - arvelmme sen olevan joko kala, jänis taikka lintu. Pääskysten pesät olivat korkeiden kumpujen seinillä, sinne olivat tehneet pieniä koloja. Pieni metsäkauris myös loikki tien yli.

Mitäpä tämä kivi tuo mieleesi?

Aurinko laski pellon taakse, katselimme sen kajastusta meren rannalla ... Oli mukava grillata ulkona, ja nauttia lintujen konsertista hämärän saapuessa.

Lapsuuden kesämuistot vesillä tuli elävästi mieleen ... Kaunis luonto, vesi ja aurinko! Kirjoitimme sekä purjehdusreissuilla että mökillä päiväkirjaa - missä purjehdimme ja yövyimme / mitä olimme tehneet loman aikana ... Niitä kirjoja olisi mukava lueskella ja muistella yhdessä lapsuuden lomia!

Leppoisaa heinäkuuta toivotellen,

Nina

Loma häämöttää...

Pojat kirpasivat lomalaitumille perjantaina ... Ja kahden viikon kuluttua alkaa minunkin loma! Kesäiset säät ovat hemmotelleet meitä kuluneen viikon aikana - on passannut sekä sadetta että poutaa, ukkosta ja jopa rakeitakin. Nopeasti muuttuva sää on luonut upeita pilvimuodostelmia taivaalle, joita olen valokuvaillut aina mahdollisuuden tullessa.

Tämä viikko on ollut myös hieman jäähyvaisten jättöä - olen hyvästellyt työtovereitani ... loman jälkeen aloitan uudessa työpaikassa. Uudet haasteet motivoivat ja odotan innolla elokuuta, samalla aikaa kun on haikeaa jättää tuttu ja turvallinen työyhteisö ja ihmissuhteet taakse.
Mutta muutokset ovat osa elämää, ja olen kiitollinen kuluneista vuosista - ja olen antanut jäähyväisten nostalgisille tunteille aikaa viikon varrella - kävelylenkkejä on tullut tehtyä - ja tavallista useammat nokkaunet olen työpäivän jälkeen torkkuillut myös.

Mies ja pojat juoksevat nyt tuplasti pidempiä lenkkejä kuin joku aika sitten. Heillä on mukana sekuntti-kello, jolla he mittaavat jokaisen lenkin ajan - kullakin oma aikansa - hattua nostan! Nautin kovasti metsässä kävelystä, olisi mukava oppia tunnistamaan, mikä lintu milloinkin visertää - niin kauniisti ne sirpittävät aamuin illoin.

Lomalla näppäilemme ehkä useammin valokuvia kuin arkena - tässäpä pieni linkki,  kirjoitin pikku vinkkejä kivoihin lomakuviin :)

Mukavata kesänjatkoa toivotellen,

Nina

Kesäillan Sonetti ...

Aurinko on hellinyt kasveja ja kukkasia tänä viikonloppuna - ja pienet sadekuurot ovat raikastaneet ja rehevöittäneet luontoa. Pikkuruinen etana, aivan pikkurillinpään kokoinen, lepäsi puskanjuuressa.

Nyt iltapäivällä kävimme käheisessä metsässä - miesväki juoksi tavanomaisen lenkin, tälläkertaa sekunttikellon kanssa. Esikoisen ja nuorimmaisen aikaero oli vain 30 sekuntia, isäntäkin tuli minuutin sisällä "maaliin".

Minä nautin raikkaasta ilmasta ja kuljin kameran (iPhonen) kanssa ... Olloclip-linssin läpi pienetkin yksityiskohdat korostuvat. Ohestin yläkuvaa Kim Klassenin "Letter" -tekstuurilla ... semmoinen Kesäillan Sonetti - tuntu oli järven rannalla, pehmeä tuuli puhalsi, ja keltaiset kukannuput uinuivat tuulessa.

Leppoisaa sunnuntailtaa toivotellen, 

Nina

Kevättä ilmassa

Tämä viikko on ollut lämmin ja aurinkoinen ... Aamuisin nämä tulppaanit ovat tervehtineet minua teetä keittäessä. Viikko on hurahtanut nopeasti - mutta mukana on ollut myös seesteisiä hetkiä.

Tiistai-iltana kirjastossa sattui käteen Goottilaista käsikirjoitusta sisältävä kirja ... todella kaunista tekstiä. Ajatuksena on valokuvata osa kirjoituksia, ja kokeilla jos voisi käyttää kuvia tekstuurina valokuviin tuomaan vintage-tunnelmaa. Jos se onnistuu, niin laitan myös jakoon tänne blogin puolelle pienen ohjeen kera, jota voi tahtoessa kokeilla vaikka PicMonkeyn, ilmaisen kuvankäsittelyohjelman avulla.

Kuva iPhonella, Waterlogue-sovellus

Ajelin pyörällä töistä kotiin - 14 km taittui kauniissa säässä ihan leppoisaan tahtiin. Kauniit kukkaset hedelmäpuissa tuoksuivat viehkosti...

Pidä lujasti kiinni unelmista, sillä jos unelmat kuolevat,

elämä on siipirikko lintu, joka ei pysty lentämään.

 

        Langston Hughes
 

 

March ~ Photo a Day | Here comes the sun from Nina Jensen on Vimeo.

 

 

Tein CollectPhotoApp-sovelluksen avulla video-kollaasin maaliskuun valokuvista - aurinkoisia päiviä oli todella monta!

 

Nyt on lauantai ... ja saapi rentoutua vaikka keittiössä kokkaamalla. Teen iltaruoaksi peruna-kana-pataa tomaattikastikkeessa, mausteena hippunen kanelia ja muutama aprikoosi. Ja sen kera vuohenjuustosalaatti, jossa grillattua paprikaa ja kesäkurpitsaa kvinoa kera (tämä on aivan uusi ohje, jota kokeilen) ... ja jälkkäriksi suklaa kakku. Kiireisen viikon jälkeen paras keino rentoutua minulle on juuri keittiössä puuhailu.

 

Miehen sisko soitti juuri että hän tulee piipahtamaan 2½ tunnin kuluttua - se passaakin hyvin, silloin jo onkin pian ruoka valmista :)

 

Mukavata viikonloppua toivotellen,

 

Nina