E-kortti-yllätys sinulle

Lataa ylläoleva e-kortti

Valokuvaus on ollut lempiharrastukseni jo muutaman vuoden verran. Viime aikoina olen syventynyt asetelma valokuvaukseen - luontovalokuvauksen ohella. Valokuvat käy mukavasti myös e-kortteina, joilla voi ilahduttaa perhettä, sukulaisia ja ystäviä. 

Nyt lomalla on aikaa lukea muutakin kuin työhön liittyvää kirjallisuutta - eilen lopetin juuri hyvän kirjan, ja siitä insiproituen valokuvasin hieman romanttisen "Lukuhetki"-kortin. Ehostin peruskorttia lisäten siihen postileiman ja nuotteja, jotka tuovat kivan vintage tunnelman. 

Olen ottanut nämä Ruusu-kirja-korttien kuvat iPhone 5S-kameralla - ja "Rest and be thankful" ja "Joy, hope, love"-kortit järjestelmäkameralla.

Lataa ylläoleva e-kortti

Korttien alla on linkki Dropboxiin, josta voit ladata kortit itsellesi omaa käyttöön. Voit käyttää valokuvia myös blogissasi, mutta laitathan silloin viitteen ja linkin takaisin tähän postaukseen taikka blogiini.

Netistä löytyy ilmaisia valokuvan editointi-ohjelmia, joilla voi säätää perusjuttuja kuten valotusta, rajausta, varjoja ja värejä,. Niissä on myös erilaisia effektejä, jotka tuovat kivoja muutoksia kuvan tunnelmaan ja tyyliin.

Lataa ylläoleva e-kortti

Ajattelin että jos kiinnostusta löytyy, voisin kirjoittaa muutaman postauksen tänne Mietteitä matkanvarrelta-blogiini näistä netistä löytyvistä valokuvan editointi-ohjelmista, sekä niiden käytöstä, tässä kevään varrella.

Olen itse kehittynyt valokuvauksessa kiitos monien ystävällisten valokuvaajien postausten ja e-kurssien kautta - ja tahdon jakaa saamaani tietoa eteenpäin.

Lataa ylläoleva e-kortti

Aurinkoa ja hymynhetkiä viikkoosi toivotellen,

Nina

Kukkasia ja unelmia

Âlä sano: Sehän on vain unelma.

Unelma on vahvempi kuin terässilta.

Kestävämpi kuin granittiipaasi.

Missä olisit

olisimme

ilman unelmaa?

Ilman unta uudesta päivästä.

Paremmasta.

Maaria Leinonen

Luonto kukoistaa ... huomasin ensimmäisen ampiaisen tällä viikolla, ja kärpänenkin oli lentänyt toimiston ikkunasta sisään. Magnoliapuiden suuret kukkaset koristavat katukuvaa töihin pyöräillessä.

Muutamana päivänä lämpömittari nousi +16 saakka - oli hienoa tutkistella kevään merkkejä yhdessä pienten koululaisten kanssa.

Tänään mukavaa puuhaa tiedossa - ystävän tyttären rippujuhliin pienen leikkisän laulun valmistaminen, ja keittiössä kokkailua - nuorison toiveesta saamme suklaamoussea jälkkäriksi.

Tässä linkki VALOKUVAKORTTIIN

Kevät tulla tupsahtaa vuosi toisensa jälkeen ... 

Kevään merkit herättävät uinuvia unelmia - pieniä ja suuria - uusia ja vanhoja ... 

Ilman hulluja unelmia ei synny viisaita päätöksiä.

Tommy Tabermann

:   :   :

... Nautitaan tästä hetkestä, 

ja annetaan unelmien kypsyä ja kasvaa.

Leppoisaa viikonloppua toivotellen,

Nina

Runoja syksystä & lokakuinen valokuvakortti

Syksyn tuuli

Kun tuuli puhaltaa,

se lehdet puista

irrottaa saa.

-Lauri-

Syysruno

Mittari näyttää nolla astetta,

lehdillä näkyy jäistä kastetta.

Metsässä kypsyy iso tatti,

koppaansa nakkaa sen Matti.

Loskaan nurmi hukkuu,

talviuneen karhut nukkuu.

Äiti ulkona haravoi,

sen jälkeen maistuu leivän päällä voi.

-Tuure-

Syksy

Pihalla on siili.

Kolossa on hiiri.

Pihalla kasvaa sieni.

Sisällä on tyttö pieni.

Ulkona sataa.

Tuuli tuulee täyttä rataa.

-Ringa-

Syysruno

Metsässä poika kerää sieniä.

Kotiin hän rientää pienimään sieniä pieniä.

Tatti ei halua suuhun Matin,

vaan tatti haluaa suuhun katin.

Metsässä kovaa sataa,

mutta maapallo kiertää kovaa rataa.

Taivaalla loistaa kuu ja alhaalla on puu.

-Miina-

Linkki valokuvakorttiin

Syksy

Pihalla puhaltaa tuuli ja

naisella on huuli.

Mittari näyttää kolmea astetta,

pihalla on yökastetta.

Pojalla on paksu lakki ja

yllään talvitakki.

Pihalla on siili ja

jääkapissa on viili.

Äiti haravoi ja

laulu soi.

Ulkona sataa ja

hevoset kiertää rataa.

Ulkona on puu ja

minulla on suu.

-Jonna-

Syyskuun runo

Ulkona vaihtaa väriään puu,

kun illalla ulkona paistaa kuu.

Puusta putoaa maahan lehti,

kun pieni poika sinne ehti.

Ulkona on pakkasta yksi aste,

kun ulkona on vielä yökaste.

Ulkona seisoo pihassa talo,

kun ikkunasta pihalle loistaa valo.

-Heli-

Syysruno

Metsässä teetä juo sieni.

Kysyy siili pieni:

-Mitä sä teet?

-Juon teetä tietty pietty.

-Henni-

Syksy

On märät sukat,

muttei kuki kukat.

Kuuluu sateen ropina ja

kumppareiden kopina.

Linnut muuttaa pois,

kuka talven tois?

-Joni-

Kiitos Heinäveden Kirkonkylä koulun oppilaille 

syksyntunnelmaisista runoista!

... Nautitaan tästä värikkäästä, sateisesta vuodenajasta,

muistetaan laittaa villasukat kumppareihin,

ja pidetään huolta toisistamme, 

Nina

Kori täynnä punaista ja ruskeaa

Valokuvakortti

Kävelin eilen korin kanssa lenkin, keräten kaikkea kaunista lenkkipolun varrelta. Kotiin tullessa asettelin oksia pöydälle, kuvaten syksyisiä sävyjä. Nuo kauniit kiemuraiset lehdet ja punaiset sävyt minua viehättävät eniten. 

Tänään iltapäivällä teen näistä lehdistä ja marjoista syksyisen koristeen semmoiseen tinavatiin, johon laitan kaksi valkoista kynttilää - niiden valo tuo tunnelmaa pimeisiin iltoihin.

Meillä on tämä viikko syyslomaa - koko porukalla! Suunnitteilla oli piipahdus Suomeen, mutta esikoisen yli viikon jatkuneen ärhäkän silmätulehduksen vuoksi olemme kotona. Kahta erilaista lääkettä lääkäri määrännyt, mutte ei meinaa tehota millään ... valoarkuuden ja silmän vuotamisen lisäksi on suurin haitta se kipu. Tänään on aika silmälääkärin luokse, jospa nyt löytyisi apu, jotta poika pääsisi parantumaan.

Suunnitelmien muuttuessa olen sitten varannut aikaa sekä hammaslääkäriin että kampaajalle, sekä myös ravitsemusterapeutin luo. Pitkään jatkunut väsymys ja paleltaminen verikokeiden mukaan alhaisesta aineenvaihdunnasta. Varasin ravintoterapeutille ajan, jos jollain tapaa itse voisin vaikuttaa, vaikka ruokavalion avulla, saaden hieman enemmän energiaa.

Toisaalta tämä väsymys on myös laittanut miettimään, mikä on tärkeää - jos on vaikka "500 gr" energiaa tähteellä, kuinka aion sen käyttää - olen kiitollinen että näinkin voi havahtua ihan käytännössä priorisoimaan mihin ajan ja voimat käyttää. 

Nyt iltojen pimetessä olen alkanut hieman neuloa silloin tällöin, semmoinen putkihuivi on tekeillä. Pyöröpuikoilla se tulee aivain kuin itsekseen neulottua.
Keittiön puolella kokeilen edelleenkin japanilaisia keittoja - hyvä Miso-keiton ohje on löytynyt, joka onnistuu aina ja joka on poikien lemppari ... Ensi kertaa kirjastossa käydessä katselen josko löytyisi muitakin aasialaisia reseptejä.

Mukavia lokakuunpäiviä toivotellen,

Nina

Syyskesää

Tässä linkki VALOKUVAKORTTIIN

Tänä viikonloppuna ovat puhaltaneet jo syksyiset tuulenpuuskat. Lämmin sää on jatkunut aivan syyskuun puoleenväliin saakka. On ollut mukava pyöräillä töihin poutasäällä - täällä ollut vain muutamia kuurosateita nyt elo-syyskuussa (suuremmat kaatosateet ovat sattuneet viikonlopuiksi :) .

Olimme nuorimmaisen luokan kanssa perinteisellä viikonloppuretkellä pari viikkoa sitten. Mukana oli 10 vanhempaa ja 17 luokan 22 oppilaasta - yövyimme partiomajalla metsässä, juuri samalla leiripaikalla kuin viisi vuotta sitten, ensimmäisellä viikonloppuretkellä.

Mikä hieman "tahtia hidastaa", on hieman alhainen energiatasoni...  liekö tämä syksyn alku, kaikki se uusi työn puolesta, ja vielä pyöräilyt siihen päälle - vienyt olon hieman veltoksi, kun tulee nukuttua päiväunet töiden jälkeen sekä myös viikonloppuisin. Ihan varmuuden vuoksi tarkistetaan verenarvot ja vitamiinit - kesällä käytin 50+ aurinkosuojaa, olisiko sen vuoksi jäänyt se auringon D-vitamiini saamatta?

Olen nautiskellut iltaisista kävelylenkeistä. Pojat pelaavat koripalloa koulun kentällä, isäntä juoksee, ja minulla on tämä kävely. Hieman kaipaan ystävääni, joka usein lähti mukaan lenkille - hän on nyt muuttanut hieman kauemmaksi.

Kävelyn lisäksi on myös zumba. Tykkään musiikin tahdissa liikkumisesta, ja nyt syksyllä alkoi uusi Zumba-Step läheisessä kuntokeskuksessa. Viime torstain zumba-stepin jälkeen ohjaaja arpoi kivan kunto-topin osallistujien kesken ... ja ... 

... Arvasit oikein - minä olin se onnekas voittaja! Se oli aikamoinen yllätys! Kivaa toppia tuleekin pitää zumba-tunneilla (hieman väriä muuten tummiin treenivaatteisiin).

Ystäväperhe muutti hieman kauemmaksi, ja heille tupaan tuliaisiksi löysin kivoja pyyheliinoja keittiöön ruotsalaisen Gudrun Sjödenin putiikista. Ystäväni perheen juuret ovat Ruotsissa, joten hän tykkää kovasti Sjödenin iloisista kuoseista. 
Putiikki-assistentti pakkasi lahjanherttaiseen puuvillaiseen kanakuvioiseen kantokassiin - kyllä ystäväni ilahtui sen avatessaan!

Siellä Sjödalin liikkeessä oli myös alennuksessa verhoja ( - 70 %), ja silmiini sattui keittiöön kivat valoverhot, joiden kukkaprinttiin ihastuin aivan kerrassaan. Hieman tarvitsi vain lyhentää, ja sitten verhot passasikin keittiöön oikein hyvin - pientä piristystä tuoden ... aurinko aamuisin kirkkaasti paistaa, nyt tuo verho laskee valon sisälle, mutta suojaa silmiä samalla ettei aivan sokaistu.

Kaikenlaisia kivoja pataruokia olen kokkaillut - jospa tässä nyt pian tulisi topakoitua, jotta saisi tännekin muutaman ohjeen laitettua. No, hiljaa hyvää tulee ... Iltojen lyhentyessä ei niin paljon tule oltua ulkona, jotta passaakin sitten kirjoitella enemmän.

Tässä katsaus elokuisiin maisemiin:

August 2014 - Photo a Day from Nina Jensen on Vimeo.

Nautitaan syksyn saapuvasta väriloistosta ...

punaiset pihlajanmarjat jo tuovat väriä puihin!

Nina

Hyvän olon hetki ja kirja-suositus

"Aamuhetki kullan kallis"

Kuuntelen klassista musiikkia, Mozartin Andante for Flute in C Minor ... kuppi teetä höyryää vieressä. Hartiat ovat rennot ja vielä pehmoiset aamuisen hieronnan jälkeen - yritän muistaa käydä muutaman viikon välein "olokorjaamossa", jotta säilyisivät vetreänä. 

Työn alla on valokuvaus-artikkeli siinä luovan tiimin puitteissa - tällä kertaa vastaan kysymyksiin kuinka valokuvaharrastukseni alkoi, mikä inspiroi mm. Olen valitsemassa valokuvia, ja ajattelin tässä samalla kirjoitella tänne kuulumisia.

Ensimmäisen lomaviikon jälkeen on nyt "laskeutunut" tempo leppoisaksi ja rennoksi. Aurinkoinen ilma jatkuu vielä tämän viikon - Sen suurempia suunnitelmiä ei ole - ystäväperhettä tavataan huomenissa, ja retki meren rannalle jossain vaiheessa. Miesväki suuntaa Sulo-Suomeen, mutta minun uusi työni alkaa jotta tänä kesänä en pääse mukaan... Mutta miesväki saa kameran mukaan, jotta tuovat mukanaan roppakaupalla tunnelmakuvia :)

Sain työtoverilta lähtiäislahjaksi aivan ihastuttavan kirjan: Linda Olssonin Astrid & Veronika (nimi suomennettuna "Laulaisin sinulle lempeitä lauluja"), jonka lukemisen aloitin eilen. 

Kuvaukset Ruotsalaisesta kylämaisemasta, tunnelmista ja henkilöhahmoista on nautinnollista luettavaa. Nyt jo säästellen hidastelen lukemista, jotta lukukokemus kestäisi mahdollisimman pitkään. 

Löysin juuri suomenkielisen kirja-arvostelun, jossa on tarkempi kuvaus - suosittelen lämpimästi jo alkusivujen perusteella. Aion myös tutkia Linda Olssonin aiempia kirjoja - pidän kovasti hänen tyylistään kuvata tunnelmia ja ajatuksia.

Viimeksi luin romaanin pääsiäislomalla - Sidsel Jo-Gazanin Svalens Graf. Henkilökuvaukset ja hiljaisesti avautuva perhehistoriikki on yllätyksellinen ja rikas. Työnpuolesta on paljon luettevaa arkena, jotta kaunokirjallisuus on jäänyt lomalukemiseksi ... Nautinkin nyt kovasti hetkistä romskun parissa!

Ruiskukat kukkivat kesäkuussa ... Pysähdyin pellon varrelle kotimatkalla niitä ihastelemaan.

Nyt palailen takaisin valokuviin ja artikkeliin ... 

Sinulle lämpöisiä kesäpäiviä toivotellen,

Nina

Pitkästä aikaa...

Toukokuun kukoistava luonto, kukkaset ja päivittäiset kävelylenkit veivät minut mennessään ...

... Valokuvaus-blogiani olen päivittänyt, mutta tämä Mietteitä Matkanvarrelta on ollut mietintämyssyssä - nuo mietteet ovat muokkautuneet ajatuksissa mutta sanoiksi niitä en ole vielä suuremmin pukenut.

Hiljaisuutta kuunnellen on osa ajasta vierähtänyt ... sen myötä pinnalle ovat nousseet tärkeät valinnat, jotka ovat siten kutsuneet myös toimintaa - kryptiset lauseeni löytävät kesän jälkeen tarkennetut vastineensa - hyviä uusia tuulia on puhaltamassa ...

Miesväki on jatkanut syksyn pimeyden päättänyttä jouksu-harrastusta - kolmisen kertaa viikossa jouksevat metsässä kuntolenkin. Minä olen mukana omassa tahdissa - nautin metsän tuoksuista, äänistä ja hiljaisuudesta - kävellä tallustan omaa tahtia, usein kamera mukana.

Mukavaa inspiraatiota on tuonut valokuva-kurssi Be Still 52 - sen myötä olen hieman paremmin perehtynyt järjestelmäkameran moniin asetuksiin - kokeilemalla sitä parhaiten oppii.

Keittiössä tuoksuu erilaiset tamari - ja teriyaki - kastikkeet ... Japanilaisen ja Aasialaisen keittiön salaisuuksiin olen syventymässä. Poikien innoittamana lainasin muutaman keittokirjan kirjastosta - tuoreet kasvikset ja marinoitu tofu maistuu todella maukkaalle! 

Aurinkoista kesäkuuta toivotellen,

Nina

PS. Tässäpä linkki valokuvakorttiin.

Levollisuus

 

Uuden vuoden lupausten sijasta olen valinnut itselleni sanan vuodelle 2014: Levollisuus.
Töissä himpun verran enemmän aikaa tapaamisten ja kokousten välillä, kotosalla aikaa käynnistyä aamuisin ... siis herätyskelloa siirtäen hieman aikaisemmaksi.

Lomalla oli hyvä levätä ja olla vaan yhdessä. Se tuntui menevän vaan niin nopsasti ... ja se käynnistyminen arkeen työssä vie aikansa.

Myöhästyin 5 minuuttia hierojalta viime viikolla. Hän kysyi että kuinkas se nyt niin kävi, johon vastasin "Olen luvannut itselleni kiirehtiä hitaasti tänä vuonna." Hän purskahti nauruun ja sanoi, että se onkin hyvä lupaus sinulle, mutta älä anna sen sotkea meidän muiden aikatauluja. Niinhän se on - mutta muuten on ollut hyvä ja rauhaisa tahti näin ensimmäisillä viikoilla.

Linkki ladattavaan valokuvakorttiin

Viehätyin Tuomas Kemppiläisen lausunnosta "Elä itse rauhassa niin voit antaa rauhaa toisille." Kemppiläinen syntyi 1300-luvun lopussa Alankomailla. Hän oli munkki, ja kuului Devotion Moderna-mystikkoliikkeeseen, hän  mm. kopioi Raamatun neljä kertaa.

Minulla mieli lepää kun tutkailen ympäristöä ja kun valokuvaan. Tonttu-ystävältä saamani siniset hyasintit ilahduttivat kovasti koko loman ajan, tuoksuen ensin ja sitten kuihtuessaankin - näppäilin niistä useamman kuvankin.

Jotta ajattelin että otankin valokuvan joka päivä tämän vuoden aikana, käyttäen iPhonen kameraa. Tässäpä otos niistä ensimmäisistä - olen tehnyt kollaasit valokuvista käyttäen Fuzel-kännykkäpuhelin sovellusta:


Viikko 1

Sadetta ja pieniä kävelylenkkejä. Kivoja tee-hetkiä iltaisin. Esikoinen maalasi hieman öljyväreillä. Minä ostin kivat punaiset nahka-nilkkuri-tennarit, kun talvi on niin leuto ja entiset mustat hajosivat... Tosi hyvä niillä kävellä, pehmoiset kuin mitkä, ja tuovat väriä tummiin talvi-iltoihin.

Viikko 2

Esikoinen täytti 13 vuotta - juhlistettiiin sitä syömässä Wagamama-japanilaisessa ravintolassa. Herkullisia nuudeli-annoksia - pojat valitsivat Raman-nuudelikeitot, minä herkullisen kana-patah-nuudeli annoksen, jossa oli mm. korianteria, minttua, pähkinöitä, ituja ja kevätsipulia. Mies valitsi teriaki-marinoidun fileen, joka oli leikattu kauniisti nuudeli-vuoren päälle. Kotosalla tein kakun vaniljajätskistä, mansikoista ja vadelmista, sekä kaakaolla maustetusta kermavaahdosta.

Toivon että tämä vuosi 2014 on alkanut leppoisasti.

Tuokoon se mukanaan uusia haasteitä,

iloisia ja onnentäytteisiä hetkiä

joka päivä,

 

 

Nina

Arjen valoja ja varjoja

Linkki valokuvakorttiin (kuvan tekstuurit:  Aurora Kim Klassen, Jennifer Nancy Clayes, Big Bad Wolf  Love That Shot, Cover Shadowhouse Creations)

Minun yliliikkuva niska on vaivannut muutaman viikon ... ihan siihen malliin että yöunet ovat menneet, niinkuin viime kerralla. Olen ollut keskiviikosta saakka sairaslomalla - ne lihasrentouttavat lääkkeet alkavat hissukseen vaikuttaa, ja toivottavasti hieronta myös pian laukaisee lihasjännityksen, joten kiristyksessä oleva hermo vapautuu.

Milloinkahan sitä oppii kuuntelemaan ja hyväksymään rakkaan kehonsa, rajoituksineen ja voimapuolineen? Pari kuukautta sitten vanhempi poika ja mies aloittivat juoksu-treenit ... Minä niin ajattelin ja toivoin, että jos vain aivan hissukseen juosta lönkytän, niin kyllä se niska sen kestää. Juoksin vain 500 m ja sitten kävelin seuraavat - toistaen tätä 3 krt. viikossa. Mutta 1½ viikon jälkeen alkoi kolkutella sekä lantiossa että niskoissa, ja siitä se jälleen lähti...

Fysioterapeutit ovat vuosien kuluessa neuvoneet että se jouksupuoli ei sovi hyvin minulle - sanoen että kävely on myös tehokasta ... Mutta silti minun tuli kokeilla olisinko sittenkin "super-nainen", joka voisi juosta talon miesväen kanssa? Toivo on hyvä asia - mutta nyt taitaa olla hyväksymisen paikka. Minusta ei ole juoksemaan. Piste.

Ihan semmoinen ripittämisen tunne tulee tässä kirjoittaessa ... Niin se vain on että vaikka järki joskus hyvinkin asianmukaisesti puhuu, niin ne tunteet ja olettamukset voittavat - joskus se on hyväkin asia, kun uskaltaa koettaa jotain haastavaa, mutta joskus olisi kuunneltava "järkipuhetta. Oppia ikä kaikki.

Ystävän kautta löysin kivan ohjelman Areenasta, joka käsittelee minä-kuvaa ... peilasin hieman tätä oman niska-tilannetta sitä katsoessa - laitan linkin tuohon alle ohjelmaan

Areena - Prisma Studio - Minä-Kuva

Valopilkkuina on tällä viikolla ollut miehen tekemä inkiväärinen pinaattikeitto, teinien herttaiset aamuhalaukset, viilentävä kylmävoide ja jääpussit, hyvät hetken ja super-ammattimainen hieroja, joka asuu aivan kulman takana (vain 500 m päässä :)

Laitan tähän lopuksi kännykänkuvia syyslomalta:

Poikien kanssa pyöräilemässä

Kävelyllä Fælledparkenissa ystävän ja hänen suloisen koiranvurrikansa kanssa

Teetä ja herkullista taateli-suklaa-mantelikakkua

Leipä kohoamassa

Leppoisin terveisin,

Nina

Pisara viisautta

Tommy Tabermannin kaunis ajatus sopii mielestäni hyvin Valokuvatorstain Pisara-teemaan.

Elokuisena aamuna ihailin aamukastetta äitini puutarhassa. Näppäsin kuvan iPhonella, johon olin asentanut Olloclip-macro-linssin ... Auringonsäteet loivat keveän bokeh-heijastuksen taustalle.

Kesäinen hetki ilahduttaa ...

voit ladata ylläolevan valokuvakortin

tästä omaksi tai ystäväniloksi.

 

Nina

Keltaista ja virheää

Syksyn keltaiset lehdet värjäävät sekä puut että maan. Joskus luin kuinka syksyn lehtien värien muttuminen rippuu lämpötilan muutoksesta sekä auringon valosta ... keltaisesta punertavaan ja viimein ruskeaan. Kolmesti kävimme metsälenkillä tällä viikolla. Esikoinen on jo melkein isäänsä puolta päätä pidempi ...

Työpaikalla olen mukana leikillisessä askelmittari-kilpailussa - tänä viikonloppuna vielä viimeiset kävelylenkit, jotka hieman pynttäävät viikon vajaita askelluksia. Tavoitteena on saada kokoon 10.000 askelta joka päivä.

Ne päivät, jolloin on kokouksia taikka tapaamisia konttorilla, on hankala saada enemmän kuin 2,500 askelta ... joka tietää pitkiä iltalenkkejä. En ole kuitenkaan stressiä ottanut - vajeet tulee käveltyä viikonloppuisin.

Aurinko porottaa tänään joten on mukava lähteä kävelylle pian - kamera mukana. Löysin todella kivan askarteluidean Spoonful of Crafts-blogista: Sieltä löytyy inspiraatiota kuinka tammenterhojen kannoista ja huovutuslangoista saa tosi kauniita juttuja - käypäs kurkkaamassa. Kävelylenkin tavoitteena onkin minulla löytää juuri noita tammenterhon kantoja!

Linkki valokuvakorttiin

Kotitekoisen myslin tarvikkeet ovat jo odottaneet muutaman päivän - jotta ennen kävelylenkkiä taidan tehdä sitä mysliä! Miesväki oli kalassa aamuvarhaisella, ja kävivät nukkumaan takaisin tultua, jotta taidan miihailla keittiössä myslin parissa ... jos vaikka heistä saisi kävelyseuraa iltapäivällä?!

Mukavat viikonloppua toivotellen,

 

Nina