Gillelejen Satamassa

 

Leuto ja tyyni sää loi leppoisat puitteen päivänreissulle Gillelejen pikkukaupunkiin. Nautimme herkullisen lounaan Cafe Schwaner -kahvilassa - Tapas-lautasen antimet ovat melkein kaikki valmistettu lähialueella: Maukas savustettu juusto karpalo-chilihillon kera, leikkeleet peston kanssa, marinoidut ja grillatut paprikat, oliivit ja tapenade - ja mahdollista valita gluteenitton vaalean ja tumman leipä ... Tapas-lautanen oli erinomainen ja makuhermoja hivelevä elämys!

Kävelimme satama-alueella - turkoosinväriset kalastuspaatit olivat jo hiljenneet, siististi verkot ja muut oli laitettu valmiiksi aamuyön kalareissuja varten.

Kuiville nostetut veneet - osa ruosteen peittämiä - valmiina talvenajan kunnostukseen.

Pieni retki uusiin maisemiin piristää ihan kummasti ...

Niinkuin talviajan kellonsiirto tunnin verran taaksepäin.

Aamulla on vielä hieman verran valoisampaa - ja iltapäivän aurinko saattelee kotiin töiden jälkeen.

Hyvää alkavaa viikkoa toivotellen,

Nina

Lauantai

Lauantai-aamun seesteisyyteen on hyvä herätä.
Venytellä ja tietää, että tänään ei ole kiireitä. 
Ihastella nousevaa aurinkoa ... antaa kiireisten ajatuksien viikon varrelta tulla ja mennä, ja painua tietoisuudentaka-alalle, ja keskittyä katselemaan taivaan värjäytymistä vaaleanpunaisesta oranssiin ... 
ja ihailla pienien valkosipuleiden muotoja ja rapeaa pintaa.

Sunnuntai-iltapäivänä ajelimme pohjoisrannikolla - maisemia katsellen, silloin tällöin pysähtyen - tuoksutellen raikasta ja kosteaa ilmaa, ja kävellen rantaa pitkin.
Kun ei tiedä, minne on menossa, ajelee avoimin mielin ja usein löytää kivoja paikkoja, joissa aiemmin ei ole pysähtynyt.  
Kivassa pikku kahvilassa nautittiin raparperi-torttupalat cappucinon kera - tulisi ihan etsiä joku kiva raparperinkakku-ohje.

Näppäilin puhelimen kameralla kuvia, ja muutaman ehostin maalaus-tyyliseksi kameran sovelluksilla.

... Mukavaa viikonloppua toivotellen,

Nina

Syyskuun maisemia

Syyskuun kuivat ja aurinkoiset päivät pidensivät kesän tuntua, vaikka syksyn merkkejä tulikin jo selvästi näkyviin ... Kirpeän raikas aamuilma, ja ruskan ensimmäiset väripilkut siellä täällä.

Töissä on ollut hulinaa - päivän menneet kuin vilauksessa ... iltaisin ei ole tullut enää tietokonetta paljonkaan avattua - mutta hyvin on pärjännyt vaikka ei olekaan tullut seurattua tapahtumia sosiaalisessa mediassa. 

Lomalla aloitettu ponchon virkkaus on pian loppusuoralla - puuvillalangasta on mukava virkata. Nyt mietin vaan tulisiko takakappale olla vain yksivärinen, vaiko laittaisinko muutaman raidan sinne - mutta asia ratkeaa automaattisesti sillä, riittääkö kahvinruskea lanka. 

Viikon kuluttua alkaa syysloma ... Ajatus lämmittää kivasti mielenpohjalla ... Muutama resepti odottaa kokeilua, elokuvareissu ja muuten ihan leppoisaa oleilua.

September in photos from Nina Jensen on Vimeo.

 ... Seesteistä sunnuntaita toivotellen,
Nina

Syksyinen sunnuntai

Keskustassa on tänään juostu Kööpenhaminan puolimaratooni. Liikenne oli suljettu monilta osin, joten parkkeerasin auton parin kilometrin päähän Vineyard seurakunnasta, joka on ollut kotikirkkona jo muutaman vuoden. 
Punatiiliset vanhat rakennukset ovat viehättäviä, tykkään katsella kuinka kivet ovat eri värisiä, ajan patina näkyy niissä selvästi.

Paluumatkalla maratoonilaiset olivat juoksemassa Gammel Kongevej'ta pitkin - näppäsin kuvan urheista juoksijoista. Viime vuonna maratonissa oli 20.000 osallistujaa- uutisista näen illalla kuinka moni oli mukana tänään.

Leipomo Lagkagehuset'ista tuli niin herkullinen tuoksu, että poikkesin sisään. Saatavilla oli myös gluteemittomia leivonnaisia - valitsin itselleni sellaisen Sarah Bernhadt- nimisen kakun - ja miesväelle heidän suosikkinsa: Suklaa Croissantit.

... Leppoisaa sunnuntaita, ja mukavaa alkavaa viikkoa toivotellen,

Nina

Kepeä aamu & Valokuvakortti

Tämä aamu on tuntunut erityisen hyvälle, sillä 

• Aamuteetä säesti esikoisen sävellys
• Nuorimmaisen viikonmittainen leirikoulu Bornholmin saarella on ollut hieno kokemus, hän tuli kotiin reppu täynnä uusia kokemuksia ja mukavia muistoja
• Auringonsäteet lämmittävät ja ilahduttavat
• Sain katsastettua vaatekaapin ja erotin pienen pussin vaatteita, joita en ole käyttänyt viimeiseen vuoteen - ja sovin ystävän kanssa että hän katsastaa ne ja ottaa jotka sopii, ennen kirpputorille lahjoittamista
• On lauantai ja uimahallipäivä - selälläuinti tekee hyvää niskalle, joka hieman on ärjistynyt keväisen kirjoitusrumpsakan myötä

Maanantaina huomasin kauniin kasvin kurkoittavan betoniseinää pitkin ylös valoa kohti - symbolinen kasvun ja mahdollisuuksien huomaaminen - ilahduttaa aina ... Tuo mietelause sopi mielestäni hyvin kuvaan - tässä linkki valokuvakorttiin.

Mukavaa viikonloppua toivotellen,

Nina

Runoja syksystä & lokakuinen valokuvakortti

Syksyn tuuli

Kun tuuli puhaltaa,

se lehdet puista

irrottaa saa.

-Lauri-

Syysruno

Mittari näyttää nolla astetta,

lehdillä näkyy jäistä kastetta.

Metsässä kypsyy iso tatti,

koppaansa nakkaa sen Matti.

Loskaan nurmi hukkuu,

talviuneen karhut nukkuu.

Äiti ulkona haravoi,

sen jälkeen maistuu leivän päällä voi.

-Tuure-

Syksy

Pihalla on siili.

Kolossa on hiiri.

Pihalla kasvaa sieni.

Sisällä on tyttö pieni.

Ulkona sataa.

Tuuli tuulee täyttä rataa.

-Ringa-

Syysruno

Metsässä poika kerää sieniä.

Kotiin hän rientää pienimään sieniä pieniä.

Tatti ei halua suuhun Matin,

vaan tatti haluaa suuhun katin.

Metsässä kovaa sataa,

mutta maapallo kiertää kovaa rataa.

Taivaalla loistaa kuu ja alhaalla on puu.

-Miina-

Linkki valokuvakorttiin

Syksy

Pihalla puhaltaa tuuli ja

naisella on huuli.

Mittari näyttää kolmea astetta,

pihalla on yökastetta.

Pojalla on paksu lakki ja

yllään talvitakki.

Pihalla on siili ja

jääkapissa on viili.

Äiti haravoi ja

laulu soi.

Ulkona sataa ja

hevoset kiertää rataa.

Ulkona on puu ja

minulla on suu.

-Jonna-

Syyskuun runo

Ulkona vaihtaa väriään puu,

kun illalla ulkona paistaa kuu.

Puusta putoaa maahan lehti,

kun pieni poika sinne ehti.

Ulkona on pakkasta yksi aste,

kun ulkona on vielä yökaste.

Ulkona seisoo pihassa talo,

kun ikkunasta pihalle loistaa valo.

-Heli-

Syysruno

Metsässä teetä juo sieni.

Kysyy siili pieni:

-Mitä sä teet?

-Juon teetä tietty pietty.

-Henni-

Syksy

On märät sukat,

muttei kuki kukat.

Kuuluu sateen ropina ja

kumppareiden kopina.

Linnut muuttaa pois,

kuka talven tois?

-Joni-

Kiitos Heinäveden Kirkonkylä koulun oppilaille 

syksyntunnelmaisista runoista!

... Nautitaan tästä värikkäästä, sateisesta vuodenajasta,

muistetaan laittaa villasukat kumppareihin,

ja pidetään huolta toisistamme, 

Nina

Kori täynnä punaista ja ruskeaa

Valokuvakortti

Kävelin eilen korin kanssa lenkin, keräten kaikkea kaunista lenkkipolun varrelta. Kotiin tullessa asettelin oksia pöydälle, kuvaten syksyisiä sävyjä. Nuo kauniit kiemuraiset lehdet ja punaiset sävyt minua viehättävät eniten. 

Tänään iltapäivällä teen näistä lehdistä ja marjoista syksyisen koristeen semmoiseen tinavatiin, johon laitan kaksi valkoista kynttilää - niiden valo tuo tunnelmaa pimeisiin iltoihin.

Meillä on tämä viikko syyslomaa - koko porukalla! Suunnitteilla oli piipahdus Suomeen, mutta esikoisen yli viikon jatkuneen ärhäkän silmätulehduksen vuoksi olemme kotona. Kahta erilaista lääkettä lääkäri määrännyt, mutte ei meinaa tehota millään ... valoarkuuden ja silmän vuotamisen lisäksi on suurin haitta se kipu. Tänään on aika silmälääkärin luokse, jospa nyt löytyisi apu, jotta poika pääsisi parantumaan.

Suunnitelmien muuttuessa olen sitten varannut aikaa sekä hammaslääkäriin että kampaajalle, sekä myös ravitsemusterapeutin luo. Pitkään jatkunut väsymys ja paleltaminen verikokeiden mukaan alhaisesta aineenvaihdunnasta. Varasin ravintoterapeutille ajan, jos jollain tapaa itse voisin vaikuttaa, vaikka ruokavalion avulla, saaden hieman enemmän energiaa.

Toisaalta tämä väsymys on myös laittanut miettimään, mikä on tärkeää - jos on vaikka "500 gr" energiaa tähteellä, kuinka aion sen käyttää - olen kiitollinen että näinkin voi havahtua ihan käytännössä priorisoimaan mihin ajan ja voimat käyttää. 

Nyt iltojen pimetessä olen alkanut hieman neuloa silloin tällöin, semmoinen putkihuivi on tekeillä. Pyöröpuikoilla se tulee aivain kuin itsekseen neulottua.
Keittiön puolella kokeilen edelleenkin japanilaisia keittoja - hyvä Miso-keiton ohje on löytynyt, joka onnistuu aina ja joka on poikien lemppari ... Ensi kertaa kirjastossa käydessä katselen josko löytyisi muitakin aasialaisia reseptejä.

Mukavia lokakuunpäiviä toivotellen,

Nina

Syyskesää

Tässä linkki VALOKUVAKORTTIIN

Tänä viikonloppuna ovat puhaltaneet jo syksyiset tuulenpuuskat. Lämmin sää on jatkunut aivan syyskuun puoleenväliin saakka. On ollut mukava pyöräillä töihin poutasäällä - täällä ollut vain muutamia kuurosateita nyt elo-syyskuussa (suuremmat kaatosateet ovat sattuneet viikonlopuiksi :) .

Olimme nuorimmaisen luokan kanssa perinteisellä viikonloppuretkellä pari viikkoa sitten. Mukana oli 10 vanhempaa ja 17 luokan 22 oppilaasta - yövyimme partiomajalla metsässä, juuri samalla leiripaikalla kuin viisi vuotta sitten, ensimmäisellä viikonloppuretkellä.

Mikä hieman "tahtia hidastaa", on hieman alhainen energiatasoni...  liekö tämä syksyn alku, kaikki se uusi työn puolesta, ja vielä pyöräilyt siihen päälle - vienyt olon hieman veltoksi, kun tulee nukuttua päiväunet töiden jälkeen sekä myös viikonloppuisin. Ihan varmuuden vuoksi tarkistetaan verenarvot ja vitamiinit - kesällä käytin 50+ aurinkosuojaa, olisiko sen vuoksi jäänyt se auringon D-vitamiini saamatta?

Olen nautiskellut iltaisista kävelylenkeistä. Pojat pelaavat koripalloa koulun kentällä, isäntä juoksee, ja minulla on tämä kävely. Hieman kaipaan ystävääni, joka usein lähti mukaan lenkille - hän on nyt muuttanut hieman kauemmaksi.

Kävelyn lisäksi on myös zumba. Tykkään musiikin tahdissa liikkumisesta, ja nyt syksyllä alkoi uusi Zumba-Step läheisessä kuntokeskuksessa. Viime torstain zumba-stepin jälkeen ohjaaja arpoi kivan kunto-topin osallistujien kesken ... ja ... 

... Arvasit oikein - minä olin se onnekas voittaja! Se oli aikamoinen yllätys! Kivaa toppia tuleekin pitää zumba-tunneilla (hieman väriä muuten tummiin treenivaatteisiin).

Ystäväperhe muutti hieman kauemmaksi, ja heille tupaan tuliaisiksi löysin kivoja pyyheliinoja keittiöön ruotsalaisen Gudrun Sjödenin putiikista. Ystäväni perheen juuret ovat Ruotsissa, joten hän tykkää kovasti Sjödenin iloisista kuoseista. 
Putiikki-assistentti pakkasi lahjanherttaiseen puuvillaiseen kanakuvioiseen kantokassiin - kyllä ystäväni ilahtui sen avatessaan!

Siellä Sjödalin liikkeessä oli myös alennuksessa verhoja ( - 70 %), ja silmiini sattui keittiöön kivat valoverhot, joiden kukkaprinttiin ihastuin aivan kerrassaan. Hieman tarvitsi vain lyhentää, ja sitten verhot passasikin keittiöön oikein hyvin - pientä piristystä tuoden ... aurinko aamuisin kirkkaasti paistaa, nyt tuo verho laskee valon sisälle, mutta suojaa silmiä samalla ettei aivan sokaistu.

Kaikenlaisia kivoja pataruokia olen kokkaillut - jospa tässä nyt pian tulisi topakoitua, jotta saisi tännekin muutaman ohjeen laitettua. No, hiljaa hyvää tulee ... Iltojen lyhentyessä ei niin paljon tule oltua ulkona, jotta passaakin sitten kirjoitella enemmän.

Tässä katsaus elokuisiin maisemiin:

August 2014 - Photo a Day from Nina Jensen on Vimeo.

Nautitaan syksyn saapuvasta väriloistosta ...

punaiset pihlajanmarjat jo tuovat väriä puihin!

Nina

Marraskuisia maisemia

Aurinko pilkahti sadepilvien välistä toisena päivänä ... Lähtin ulos ja löysin kaikenlaista kaunista.

Ruskea alkaa vallita maisemaa. Siellä täällä pilkottaa vielä keltaisia ja oransseja väriläikkiä.
Auringon valo kultaa kaiken ...

Syysmetsässä

Oi loistoa syksyn metsän! Oi kirkasta voimaa sen!
Ylt'ympäri ruskeat rungot läpi havujen vehreyden,
märät kiiltävät lehdet mullassa ja kostea sammalmaa,
— en mitään maailmassa voi siten rakastaa.

Joka ainoan lehden kauneus koskee sydämeen,
joka mättään väliin silmäni jää kuin uuteen syvyyteen.
Ja havut hohtavat helmissään, ja haapa alaston
käsivartensa paljaat ja voimakkaat ylös tuuliin nostanut on.

Tätä tuoksua syksyn mullan! Ei ole sen vahvempaa.

Saima Harmaja

Silmät hivelevät maisemaa, tyyni vesi heijastaa ja kannattaa kevyttä keltaista lehteä, joka kelluu ja matkaa pitkin jokea ...

Kiitollinen Taivaan Isän käsivarsista, jotka kannattavat ... vuodenajasta toiseen, sekä ylä - että alamäessä. Tuoksuttelen kosteaa maaperää - nautin ilman raikkaudesta.

Taivallan kotia kohti, pysähdyn tämän lehden kohdalla - valo niin kauniisti kajastaa sen läpi, korostaen himmentyvää oranssin sävyä, heijastuen kosteasta asfaltista...

Tervehdys marraskuisista maisemista,

Nina

Väläyksiä viikon varrelta

Olen näppäillyt tunnelma-kuvia viikon varrelta ... ihan iPhonen kameralla vain - se kulkee mukavasti taskussa. Tulppaanien muoto ja niiden lehtien rakenne on minua aina viehättänyt. Samoin myös kukkien kehitys niiden lakastuessa ... en millään raaskisi tyhjentää kukkamaljakkoa, vaikka lehdet alkaakin putoilla pöydälle ...

Muutin kuvan mustavalkoiseksi Handy Photo ja Snapseed-sovellusten avulla, ja olen lisännyt kuvaan tekstuuri-korostuksia käyttäen Mextures sovellusta.

Sade on ropissut sekä aamuisin että iltaisin. Pihalla käydessäni olen ihaillut lehtien päällä lepääviä sadepisaroita ... ne pienen pienet helmet heijastavat valoa ainutlaatuisella tavalla.

Tämän valokuvan otin Olloclip-linssin avulla. Olloclip on on pieni linssi, jonka kiinnitän iPhoneen ottaessani lähikuvia - hankin sellaisen kesällä, kun sattui puoleen hintaan-tarjous kohdalle.

"Jotta valo voisi loistaa kirkkaasti, pimeyden tulee olla läsnä."
Francis Bacon

Iltapäivät ovat jo aika hämäriä. Pesukellarin lattiatiilien rakenne korostui uudella tavalla ikkunoista lankeavan valon heijastuessa niihin.

Kuva otettu Hipstamatic sovelluksella (Florence linssi ja Robusta filmi), lisäsin vielä tekstuurit Mixed: Kim Klassen ja Coffee Break: Nancy Clayes.

Oloni on kohentunut aivan tosi hienosti kuluneen viikon aikana - kasvohermo ei ole enää lihasten puristuksissa ja nikamat ovat suurin piirtein kohdallaan ... Kokonaiset yöunet tekevät ihmeitä! 
Kiitollinen on mieli, ja nöyränä jälleen yritän harjaantua paremmaksi kehon tuntemuksia kuuntelemaan, jotta jo aiemmassa vaiheessa lähtisin apua hakemaan.

Viikon kohokohta ja mukava yllätys oli extempore tapaaminen alakerran ystävän kanssa. Hänellä oli vapaapäivä, ja kohtasimme sattumalta pihalla ... ja vietimme pari tuntia iltapäivällä jutustellen ja kuulumisia vaihdellen.

Ulkosalla sataa - on aika sytyttää kynttilöitä ja nauttia niiden valosta sisällä.


Rauhaisaa viikonloppua toivotellen,

Nina

Arjen valoja ja varjoja

Linkki valokuvakorttiin (kuvan tekstuurit:  Aurora Kim Klassen, Jennifer Nancy Clayes, Big Bad Wolf  Love That Shot, Cover Shadowhouse Creations)

Minun yliliikkuva niska on vaivannut muutaman viikon ... ihan siihen malliin että yöunet ovat menneet, niinkuin viime kerralla. Olen ollut keskiviikosta saakka sairaslomalla - ne lihasrentouttavat lääkkeet alkavat hissukseen vaikuttaa, ja toivottavasti hieronta myös pian laukaisee lihasjännityksen, joten kiristyksessä oleva hermo vapautuu.

Milloinkahan sitä oppii kuuntelemaan ja hyväksymään rakkaan kehonsa, rajoituksineen ja voimapuolineen? Pari kuukautta sitten vanhempi poika ja mies aloittivat juoksu-treenit ... Minä niin ajattelin ja toivoin, että jos vain aivan hissukseen juosta lönkytän, niin kyllä se niska sen kestää. Juoksin vain 500 m ja sitten kävelin seuraavat - toistaen tätä 3 krt. viikossa. Mutta 1½ viikon jälkeen alkoi kolkutella sekä lantiossa että niskoissa, ja siitä se jälleen lähti...

Fysioterapeutit ovat vuosien kuluessa neuvoneet että se jouksupuoli ei sovi hyvin minulle - sanoen että kävely on myös tehokasta ... Mutta silti minun tuli kokeilla olisinko sittenkin "super-nainen", joka voisi juosta talon miesväen kanssa? Toivo on hyvä asia - mutta nyt taitaa olla hyväksymisen paikka. Minusta ei ole juoksemaan. Piste.

Ihan semmoinen ripittämisen tunne tulee tässä kirjoittaessa ... Niin se vain on että vaikka järki joskus hyvinkin asianmukaisesti puhuu, niin ne tunteet ja olettamukset voittavat - joskus se on hyväkin asia, kun uskaltaa koettaa jotain haastavaa, mutta joskus olisi kuunneltava "järkipuhetta. Oppia ikä kaikki.

Ystävän kautta löysin kivan ohjelman Areenasta, joka käsittelee minä-kuvaa ... peilasin hieman tätä oman niska-tilannetta sitä katsoessa - laitan linkin tuohon alle ohjelmaan

Areena - Prisma Studio - Minä-Kuva

Valopilkkuina on tällä viikolla ollut miehen tekemä inkiväärinen pinaattikeitto, teinien herttaiset aamuhalaukset, viilentävä kylmävoide ja jääpussit, hyvät hetken ja super-ammattimainen hieroja, joka asuu aivan kulman takana (vain 500 m päässä :)

Laitan tähän lopuksi kännykänkuvia syyslomalta:

Poikien kanssa pyöräilemässä

Kävelyllä Fælledparkenissa ystävän ja hänen suloisen koiranvurrikansa kanssa

Teetä ja herkullista taateli-suklaa-mantelikakkua

Leipä kohoamassa

Leppoisin terveisin,

Nina