Vaikka oli vain 4-päiväinen työviikko, se tuntui pitkältä. Tuli kaikennäköisiä odottamattomia asioita, joihin tuli ottaa kirjallisesti kantaa ym.
Positiivista se, että koin konkreettisesti työn tuloksia (usein ei työpanos ole kovin lyhyellä aikavälillä mittattavaa laatua) - eräs lapsi sai paikan erityispäivähoitoon, jossa päiväkodin struktuuri, turvallinen ja pieni ryhmä, ennaltaodotettava päiväjärjestys ja asiantuntevat työtekijät voivat parhaalla tavalla tukea lapsen kehitystä.
Väsymys (muutamien iltojen myöhäisten nukkumaanmenoaikojan vuoksi) laukaisi perjantaina hillittömän naurukohtauksen työnohjauksessa - mahdoton sentään - tulkitsin kollegani lauseen todella humoristiseksi! Naurunpyrskähdyksien välissä sain selitettyä kollegalle ja ohjaajalleni mikä minua niin hyvitti, sekä että olin hieman yliväsynyt - pidettiin kahvipaussia, ja sitten taasen eteenpäin uudella energialla.
Kirjoitin lopputyön nuorten keskuudessa suosituista roolipeleistä netissä - identiteetin kehityksestä, ja myös kuinka joidenkin kohdalla esiintyy harmillista pelien suurkulutusta. Anonymisoituna kirjoitan tässä seuraavan: Syksyllä kohtasin perheen, joka haki apua teinin sosiaaliseen eristykseen - ainoa nuoren kontakti kodin ulkopuolelle oli internet - tarkemmin ko. roolipelit netissä. Pelit sekä hyvä että huono: Pelien ja netin avulla nuorella edes jotain kontaktia ja jotain puuhaa sen sijaan aivan apaattisena lepäisi huoneessaan - huonoa se että hänen tilassaan pelien suurkulutus aiheuttaa muita negatiivisia juttuja kuten kasvata eristys ja unirytmin muuttuminen päinvastaiseksi.
Nyt yhteistyön voimalla yritetään auttaa - positiivista kehitystä alkaa olla: päivärytmi on hiljalleen normalisoitumassa. Tavoitteena saada nuorelle kontaktia toisiin nuoriin, sekä myös löytää koulumuoto joka passaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
On mukava kun kirjoitit kommentin / ajatuksen :-)