torstai 20. elokuuta 2009

Støgetillä


Miehen siskontyttö täytti 13-v. nyt elokuussa, ja lupasin viedä hänet keskustan kävelykadulle shoppailu-reissulle. Siskontyttö asustaa taajamassa. Kävin hakemassa hänet koulun jälkeen autolla. Parkkeerasin aivan keskustaan, Nyhavnin vieressä olevan tavaratalon parkkikellariin, joka aivan Strøgetin varrella. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, kun me läksimme kaupoille.

Nälkä yllätti pian, ja siskontyttö valitsi hampurilaispaikan, jossa saatiin pientä purtavaa, ja juteltiin niitä näitä. Aivan ihana se nuoruuden energia ja pulppuava elämänjano, tulevaisuuden unelmat, pelot ja toiveet, jotka siskontyttö niin elävästi olemuksellaan välittää - Tuli aivan mieleen oma teini-ikä: Muistan hyvin vastaavia omia tuntoja, kun olin 13 v. - On jo aivan aikuismainen olo, ja tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia, avattavia ovia ja tuntemattomia polkuja.
Mukava saada jakaa siskontytön suunnitelmia ja unelmia, sekä myös kuulla millaisena hän kokee yläasteen ja seiskaluokan aloittamisen. Hänen kännykkänsä surisi ja soi harva se hetki - Nykynuorten sosiaalisen verkoston ylläpito on helppoa, mutta toisaalta aika intensiivistäkin kännykän myötä.

Löysimme "NewYorkerin", kaupan jota ystäväni teinityttö suositteli, ja sieltähän siskontyttökin löysi synttärilahjan: Hupullisen ja hihattoman kevyen musta-valko-ruutuisen toppaliivin, ja valkoisen T-paidan, jossa on mustalla kimalluksella teksti "King of Pop". Juttelimme Michael Jackonin musiikista, elämästa ja traagisesta kuolemasta - kerroin kuinka "Thriller"-video julkaistiin kun olin 8-luokalla, ja kuinka koulun juhlissa tehtiin tanssiesitys videoon. Hän kertoi kuunnelleensa Jacksonin musiikkia jo monet vuodet, mutta että hänen ystävänsä ovat alkaneet kuunnella sitä vasta nyt hiljattain.

Strøgetin varrella oli monenlaista soittajaa ja muutama "ihmispatsas", josta otimme valokuvia. Tiimarin tyyppisestä kaupasta siskontyttö löysi akryyliväri-tuubeja edullisesti; hän on kesän aikana alkanut maalata pieniä tauluja. Minä löysin semmoisen paksun, keltaisen puuvärikynän - pojalta on just kulunut loppuun se keltainen värikynä. Lopuksi kävimme vielä tuoksuttelemassa Magasin-tavaratalon kosmetikkaosastolla uusimpia hajuvesiä, jonka jälkeen, varmaan aika voimakkaasti lemuten, suuntasimme parkkikellariin.

Siskontyttö nukahti kotimatkalla, ja minä ajoin hissukseen muistellen elämääni 13-vuotiaana. Voi niitä aikoja! Hymyilen: Ne intensiiviset vuodet ovat kullankalliita, mutta olen hyvin tyytyväinen että olen jo teini-iän toisella puolella. Tuntuu hyvälle olla juuri tämän ikäinen kun olen nyt - 38 v. Oma ikä varmaan tuntuu aina hyvälle, tai siis elämä iästä riippumatta omalle, päivien ja vuosien edetessä.

1 kommentti:

  1. Ihana ostosreissu teillä! Ihana, että saat viettää aikaa hänen kanssaan. Olet varmasti aarre hänelle! Tuo "elämän rajattomat mahdollisuudet" - ajatus on sellanen, mikä olisi hienoa säilyttää... Vaikka muuten en itsekään kaipaa menneeseen.

    VastaaPoista

On mukava kun kirjoitit kommentin / ajatuksen :-)