Aamukahvin ääressä
Kukko: Hyvää huomenta punahilkka! Miltäs se maistuu kahvitilkka?
Kana: Ai, se on aivan liian kuumaa, kieltäni polttaa, päätäni huumaa.
Kukko: Kahvi on hyvää----mitä mä kuulen? Huonolla tuulella rouvani,
luulen.
Kana:Eihän se olisi kumma lainkaan, voi, mitä unissa nähdä sainkaan!
Kukko: Kerro se mulle, kullanmuru, kertoen aina haihtuu suru.
Kana: Mull oli piilossa pesä uusi, munia siinä jo viisi, kuusi.
Lapset sen löysivät, ai, ai,ai! Rintani haikean haavan sai.
Kukko: Rauhoitu, rauhoitu, armas Lotta, eihän se ollut edes totta!
(Runo vuoden 1952 Suomen lasten lukukirjasta)
: : :
Pojat lajittelivat kirjoja - yksi takariviin meneviin kirjoihin olevassa pinossa oli Kirsi Kunnaksen Hanhiemon iloinen lipas. Muistan kirjan omasta lapsuudestani, tykkäsin siitä kun se oli niin korkea ja kapea, sekä isoista värikuvista. Âiti luki loruja ääneen niin että opin ne ulkoa itsekin.
Nuorimmainen sai Hanhiemon iloisen lippaan 1-vuotis syntymäpäivänä kummitädiltä - ja sedältä. Voi sitä riemua - molemmat pojat tykkäsivät katsella kuvia ja kuunnella loruja! Kirja onkin matkustanut lomareissuilla ja päivähoidossa. Sivut ovat kuluneet ja osa hieman kurtistunutkin - mutta kasassa on pysynyt!
- Kultaisia muistoja!
Jospa vaikka pojat omille lapsilleen vielä kerran loruttaisivat Kirsi Kunnaksen runo-helmiä ... ken tietää?
Mukavaa viikonjatkoa,
Nina
P.S. Valokuvat on otettu iPhonen Hipstamatic-sovelluksella: Cano Cafenol-filmi luo kivan vintage-tunnelman kuviin.
Ihana kana-juttu! Meillä on tuo sama kirja ja luettiin myös tosi paljon. Mä tykkäsin lapsena itse ihan eniten siitä yhdestä kenkärunosta, missä lapset asuu kengän sisällä. Se kuva oli aina ihana katsoa.
VastaaPoistaMinä muistan kanssa sen kenkä-talo kuvan ja tarinan ... Ihania muistikuvia :)
PoistaToi on ihana kirja, lapsuusmuistoja :)
VastaaPoistaJuu, oli tosi mukava että se sattui pinon päälle ... Tämä säilytetään, ei lähde kierrätykseen :)
PoistaKirsi Kunnaksen runot on niin parhaita! Niitä lukiessa saa aikuinenkin jotain viihdykettä kun voi ihailla naulan kantaan osuvia ilmaisuja ja hienoja ja kekseliäitä riimejä. Aika monen lastenkirjan kanssa ei ole samoin... Meillä onneksi lapsikin on niihin aivan ihastunut, joten voimme yhdessä jakaa tämän Kirsi Kunnas -faniuden.
VastaaPoistaOvat todella! Ja nyt kun on saatavilla paljon myös käännöskirjallisuutta, on hienoa arvostaa ja pitää suomalaisia kirjailijoita ... Uppo-Nallen lorut ovat toinen iki-vihreä :)
PoistaIhanat nuo vanhat lorut:) Minä muistan että meilläkin oli tuo Kunnaksen kirja:)
VastaaPoistaSe on varmasti monen meidän sukupolven lapsuuskirjoja ... Olin tosi iloinen kun saimme myös pojille tämän runolippaan :)
PoistaTuo Punahilkka -loru tuo mieleen monia muistoja. Pitäisi vaan itsekin opena käyttää loruttelua enemmän, ne kun jäävät niin helposti mieleen ja usein loppuiäksi! Ihailen blogisi kauniita ja kekseliäitä kuvia...
VastaaPoistaOlen kanssa miettinyt tuon loru-runo-jutun kanssa... Pienemmät niistä tosi paljon tykkää, nuorilla taitaa ne rap-sanotukset vastata runoja ... Niissä on ne sanojen / lauseiden loput riimeytyviä.
Poista