perjantai 5. helmikuuta 2016

Kukkaset ja Kodin Kuvalehti


Ihana yllätys tulla kotiin töiden jälkeen, ja löytää Kodin Kuvalehti postilaatikosta! Sain Kodin Kuvalehden tilauksen syntymäpäivälahjaksi vanhemmiltani - olen todella iloinen lehdestä, jota saan lukea joka toinen viikko! 

Suomenkielinen lehti tuo piristys-suihkeen sekä aktiiviseen että passiiviseen suomenkielen sanavarastooni, joka hieman tahtoo ruostua ja vanhoillistua vuosien vieriessä. Nyt elokussa tulee 23 vuotta siitä, kun muutin ulkomaille. 

Tekniikan ja ilmiöiden kehittyessä saapuu kieleenkin uusia sanoja - Muutama kesä sitten ihmettelin kesälomalla Suomessa ollessani, että kuka ihme se Elisa Laajakaista on?! Jokapuolella on hänestä julisteita, mutta hänen kuvaansa ei näy missään ... Joten kysäisin sitten äidiltäni ja tädiltäni, jotka välittömästi purskahtivat nauruun! Naurunkyyneleitä kuivatessa silmänpielistään, äitini kertoi että se Laajakaista on internet-liitoksen nimi, ja Elisa on firma, joka myy näitä internet-liitoksia ... Silloin tunsin itseni kyllä aika ulkosuomalaiseksi!

Suomenkielen ylläpidon lisäksi, tykkään kovasti Kodin Kuvalehden artikkeleista, jotka käsittelee ajankohtaisia asioita, henkilökohtaisten tarinoiden myötä. Ruokaohjeet, sisustusvinkit, ja ajankohtaiset vaatetusvinkit ja ideat ovat myös kivaa luettavaa. Kiitos ihanasta lahjasta, josta on todellakin iloa pitkäksi aikaa!


Pimeyttä ei ole


Kivikkoisilla tunturin rinteillä
tuulen puhaltamilla pakkasaukeilla
joen uomassa hiihtäen
kasvaa pieneksi ja vahvaksi. 

Työntäen juurensa sinne
kalliorakkaan, louhikkoon,
joka tottumattomalle
on vaikeakulkuinen.
Sanotaan, että siellä on routa,
mutta minulle se maa on lämmin
kuin syli, joka keinuttaa hiljaa
tuulessa nukkuvaa.


Taipumatonko, en,
vaan sitkeä, hiljainen.
Kasvoin lapseksi pakkasen.
Vuodenaikani vaihtuvat hiljaa,
luulit jääneeni kaamokseen.


Ei minun talveni ole pimeää.
Se on lempeää lepoa hellää
ja sinistä hämärää.
Minä rakastin tulia taivaan
ne minuun jäi tanssimaan
olen vieläkin rinteellä hiljaa
ja kuuntelen havinaa.

Laura Torniainen 


Leppopoisaa viikonloppua toivotellen,
Nina

4 kommenttia:

  1. Ihan paras juttu! Me taas mieheni kanssa puhuttiin kauan laajakaistasta Bredbandina, koska asuimme Ruotsissa silloin, kun opimme uuden sanan. Voin uskoa, että 23 vuodessa täytyy päivittää kielitaitoaan, kun meillä kieleen tuli jo kolmessa vuodessa hassuja ruotsinkielisiä lisiä. Farthållare eli vakionopeuden säädin oli myös pitkään perheemme sanastossa ruotsiksi samasta syystä, että opimme sen alunperin ruotsiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Elina, Se on todella ihmeellistä kuinka se kieli kääntyy ja jotkut sanonnat todellakin muistiin tallentuu sillä kielellä, joilla ne on ensimmäisen kerran oppinut. Minulla vieläkin tahtoo numerot parhaiten sujua suomen kiellellä - joka kerran tietoisesti käännän ne ajatuksissani.
      Farthållere onkin mukava muisto Ruotsin ajastanne :)

      Poista
  2. Hih,Elisa Laajakaista;D Tosi kivan lahjan sait,tuo on hyvä lehti,ja välillä ilmestyy myös Tel Avivin suomalaiseen kirjastoon:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Jael, Ompa hienoa että voit lukaista kotisuomesta Kodin Kuvalehteä kirjastosta - huippu palvelu siellä! :)

      Poista

On mukava kun kirjoitit kommentin / ajatuksen :-)