Leppoisia lomapäiviä

Näin kaunis polkypyörä oli parkkeerattu Pyöreän Tornin eteen eilen - ihastuin tuohon kätevään satulalaukkuun, jonne vaikka kukkaron ja puhelimen voisi laittaa, jos ei laukkua ole mukana.
Kävelimme pienen lenkin keskustassa eilen - pilvisenä päivänä on mukava katsella näyteikkunoita ja vanhoja rakennuksia.

Tein toffee-karamelleja itse viikko sitten - ohje oli todella helppo ja valmistus hyvin vaivaton.  Laittelen ohjetta tänne blogin puolelle tammikuussa. Suolahiutaleet pinnalla toivat kivan maun toffeeseen - ja paras kiitos on se, että kaikki namut ovat jo menneet parempiin suihin! 

Ystävän oli töissä joulunpyhinä - sisar hento valkoinen - laitoin hänen postilaatikkoonsa ennen työvuoron alkua pussillisen toffee-karamelleja, jotka olin laittanut leivinparista leikkaamiin kuoriin ... Kahvin kanssa energiaa antamaan yötä vasten.
 

Lähikirpparin ikkunassa huomasin kauniin lautassetin - 4 kappaletta alus-, -ruokailu  ja keittolautasia!
Ihastuin näihin neliskulmaisiin lautasiin aivan kerrassaan, ja ostin ne siinä samalla - hyvin maistui joulupuuro ja jouluruoka neliölautasilta!

Paikallinen vesitori on koristeltu jouluvaloilla - upea täysikuu ei sattunut kuvaan, mutta se on valaissut selkeinä iltoina kävelylenkeillä.
 

Tämä iloinen joulutyttönen on yksi vanhimpia joulukoristeitamme - se on varmaan jo 10 vuotta ollut oven sisäpuolelle joka joulukuun.

Tässä linkki josta voit ladata valokuvakortin vaikka uuden vuoden tervehdykseen

Luova äitini opetti minua tekemään kauniit valokoristeet paperinarusta ja led-valoketjuista .. Somasti ne tuikkivat olohuoneen ikkunoiden ympärillä! Otin prosessista valokuvia, ja ensi marras -joulukuussa sitten kirjoittelen tänne kuinka paperinaru-valoketjun voi itse kukin tehdä.

Toivotellen hyviä ja kiireettömiä hetkiä vuoden viimeiselle viikolle,

Nina 

Eremitage-linna aurinkoisena iltapäivänä

Kävelimme joulupäivänä Dyrehavenin puistossa kauniin Eremitage-linnan luokse. Aurinko paistoi armeliaasti  - kyllä se sininen taivas ja auringon säteet poskella piristää tosi paljon harmaan sadesään jälkeen! 

Hitaat aamut ja tunne että aika on pysähtynyt ... Kirja ja suklaa ... Keittiössä miihailu ...  Teinien pörröiset hiukset ja uniset silmät puolilta päivin ...  Hiljaisuus ja kynttilät ...  Iltapäiväkahvit sohvalla mieskullan kanssa ... Joululoma koostuu pienistä mutta merkityksellisistä hetkistä!

Leppoisia joulunpyhiä toivotellen,

Nina

Joulukortti Kööpenhaminasta

Aurinko paistoi kun ajelin pyörällä keskustaan tällä viikolla asioita hoitamaan ... Valo tuo tullessaan muutoksen, piristäen mielentilaa sekä tuoden eloa valokuviin. Pysähdyin Dronning Louisen sillalle ihastelemaan valon kimallusta järven pinalla.

Vieressäni oli joulukuusikauppias, jolla asiakkaista piisasi - Oli mukava katsella kun ohikulkijat valitsivat joulukuusia ... Ja kuinka he sitten pahkailivat kuinka kuusen kotiin saisi - pakaten sitä pyörän päälle, taikka sopuisasti kantaen sitä kotia kohti.

Mannekiini-nukke Swim Wear-butiikin edessä oli hupaisan kiva - sukelluslasit ja tonttuhattu! Onhan se sää kyllä aika leuto näin joulukuuksi - + 11 astetta.

Skt. Nikolaj'n kirkon torni on kaunis - se on 3. vanhin kirkko Kööpenhaminassa, rakennettu v. 1200.
Suurin osa kirkosta tuhoutui palossa 1895, vain osa tornista säilyi - kirkko korjattiin mutta se ei ole toiminut varsinaisena kirkkona vuodesta 1805 saakka. Nykyään kirkkorakennus toimii näyttelytilana ja kulttuurihallina. Ympärillä oleva pienessä puistossa on mm. leikkipaikka, jossa usein poikien ollessa pieniä pysähdyttiin - leikki - ja evästauolle.

Kävelykadun jouluvalot tuovat tunnelmaa, varsinkin pimeällä sydämet ja tähdet tuovat kivan valon.

Poikkesin Lagkage Huset-kahvillaan, jossa leppuuttelin jalkoja ja nautiskelin neekerinpusun kahvin kera ... oli makoisaa ja virkisti kivasti.

Kävelin hissukseen pyörälle kahvilasta, ihastellen jouluvaloja ja Nytorv- Gammeltorville tullutta maailmanpyörää.

Tiistaina olin urkukonsertissa meidän lähikirkossa - joka on Kööpenhaminan vanhin rakennus, 1180 vuodelta. Kirkko on pieni ja hyvin kaunis - ehtoolliselle alttarin eteen mahtuu 18-20 kerrallaan. Muistan kuinka lapsuudessa menimme äidin kanssa joulukirkkoon aamulla aikaiseen - istuimme ylös josta näimme sekä kynttilät alttarilla että joulukuusen ja papin - olen siitä lähtien kovasti pitänyt urkumusiikista.

Kanttori Bente Kiil Toftegaard on kuvassa keskimmäisenä - Hänen taitava ja eläytyvä soitto ja kirkon hyvä akustiikka saattoi sydämen sopukat ja oli hyvä hiljentyä ja nauttia musiikista.

Viime vuonna jouluaattona satoi lunta - ylläoleva kuva on otettu vuosi sitten.

Näiden joulukorttien myötä toivottelen sinulle hyvää ja rauhaisaa joulua,

Nina

Mureat manteliset piparkakut [gluteeniton]

Nämä manteliset piparkakut maistuvat joululle ja niiden koostumus on kivan murea - ja mikä parasta, sekä taikina että itse leipominen käy käden käänteessä. Ohjeen löysin Fragile - with love-blogista. Lisäsin inkiväärijauheen alkuperäiseen ohjeeseen, ja jätin pois appelsiinikuori-raasteen. 
Yhdestä annoksesta tuli 3 pellillistä pipareita.

Tarvitset:
200 g voita tai margariinia
150 g tummaa siirappia
75 g fariinisokeria
125 g sokeria
40 g mantelirouhette
400 g gluteenitonta jauhoseosta  (Dr. Shär taikka Finaxin oranssi sekoitus)
5 g neilikkajauhetta
5 g kanelijauhetta
5 g inkiväärijauhetta
5 g maustepippurijauhetta
5 g potaskaa (kohottava aine) sekoitettuna 2 rkl vettä

Valmistusohje:

Sulata voi, siirappi, fariinisokeri ja sokeri kattilassa miedolla lämmöllä.
Lisää mausteet voimassaan ja sekoita hyvin.
Lisää jauhot, potaska-vesi-sekoitus sekä mantelit - sekoita tasaiseksi taikinaksi.
Muotoile taikinasta kaksi n. 5 cm paksuista pitkoa. Kääri pitkot yksittäin leivinpaperiin ja laita ne jääkaappiin tai pakastimeen. Mielellään seuraavaan päivään, taikka vähintään 2-3 tunniksi.
Leikkaa taikinapötköistä ohuita siivuja ja laita ne leivinpaperilla vuorattulle pellille.
Paista uunissa 200 asteessa kullanruskeiksi, noin 6. minuuttia.
Jäähdytä ritilällä ja säilytä ilmatiiviissä astiassa.

Herkkehetkiä Jouluun!

Nina

Joulu on jo ovella ...

Hyvää 4:ttä adventtia!

Viikko vierähti ja joululoma on alkanut ... 
En päässyt tänä vuonna kuulemaan Lucia-laulua koulun joulujuhlaan - kipeänä kun pötköttelin torstain ja perjantain ... onneksi olo on jo kohoamassa.

 

Joulukortit ovat postissa - laitoin kirjekuorien reunaan punavalkoista teippiä koristeeksi.
Joulutähdet ovat kestäneet jo kolmisen viikkoa, kun olen muistanut kastella niitä silloin tällöin.

Âidin tekemät kauniit joulutontut ovat joulutähtien alla - Suloiset nenät ja kudotut asut tuovat iloa joka aterialle! Tykkään järjestää tonttuja hieman eri asentoihin ... "Nyt vanhakin jo nuortuu, kuin lapsi leikkimään"!

Alkuviikosta teen bataatti-porkkana-laatikon, kuten viime vuonna, ja kolmannen taatelikakun... On mukava että nämä Suomen jouluherkut maistuvat. Joulutorttuja en ole vielä leiponut - ajattelin säästää ne joulunpyhiksi, ja tehdä vain muutaman iltapäiväteelle.

Semmoisia joulunaluspuuhia vielä täällä, tunnelma melkein kuin Hannele Huovin joulurunossa: 

“Minä leivoin taikinan,
siitä paisui pulla.
Voisinpa yhtä pyöreäksi ja tuoksuvaksi tulla.
Neilikka, kaneli ilmassa leijaa,
tuoksujen jouluinen taika.
Nallen nenää kutkuttaa
tämä onnelinen aika.”

Nina

  

 

Lucian päivänä

"Nyt loistaa kolmas kynttilä,

niin kirkas, kutsuva.

Oi, kohta meille kuningas

jo syntyy tallissa."

Suussa maistuu vielä piparitaikina, joka on nyt jääkaapissa tekeytymässä. Meillä tuoksuu kaneli, neilikka ja inkivääri - leivoin taatelikakun myös, jotta se tekeytyisi jouluksi. Nyt iltateellä sitä kakkua sai maistella - ja hyvää se on ollut, kun puolet kakkusesta on hävinnyt! Parasta on että hyvä gluteenittoman kakun ohje on löytynyt, josta koko poppoo tykkää... Kerkeäähän tässä leipomaan jouluksi vielä toisenkin kakun.

Aamulla aikaisin katselin Ruotsin televisiosta Lucia-konsertin. Täällä Tanskassa on Lucia-perinne, samoin kuin Ruotsissa. 13. joulukuuta on katolilaisen kalenterin mukaan Lucian päivä - joka tradition mukaan tuo valoa pimeän talven keskelle. Perjantaina työpaikkani koulun joulujuhlassa osa oppilaista esittää Lucia-laulun - sekä vanhemmat että me muut odotamme ilolla jokavuotista juhlan kohokohtaa.

Tässä kaunis Lucia-kulkue Lingköpingin Katedraalista:

Hyvää 3. adventtisunnuntaita,

Nina

Joulukortteja askarrellen

Nämä joulukortit syntyivät nuotti-teeman inspiroimana - kiitos äidille! 
Âiti oli meillä käymässä ensimmäisen adventin aikaan, ja kävimme yhdessä kirpputoreilla kaikenlaista kivaa katselemassa. Ja hän ehdotti että katselemme, löytyisikö kirjapuolelta vanhoja musiikki-soitto - nuotti -kirjoja, joita voisi käyttää askartelussa ... Ja olihan niitä! Löysimme klassisen musiikin pianolle tehtyjä sävellyksiä nelisen kappaletta, yksi jopa 1800-luvun loppupuolelta.
 
Esikoisemme soittee pianoa, ja kotiin saapuessamme hän katsasteli Mozartin ja Schubertin sävellyksiä - nyt ne kirjat ovat hänen huomassaan ... minä ja äiti pidimme itsellämme kahden kansanmusiikkikirjan, joiden nuotteja käytämme askarteluun.

Löysin Tiimarin-kaltaisesta butiikista vanhoja kiiltokuvia, jotka sopi kivasti vanhan nuottipaperin kera kortteihin. Osaan korteista lisäsin pätkän pakettinarua - sydämen muodossa taikka hieman raamiksi kortin ympärille.

Aloitin joka kortin repimällä nuoteista sopivan palasen kortin keskelle. Seuraavaksi etsin passelin kiiltokuvan, jonka liimasin osittain nuottien päälle. Muutamiin kortteihin lisäsin vielä pakettinarua.

Ja kortteja kirjoittaessa, kirjoitin ohuelle mustalla tussilla nuottirivistön väliin lyhyen joulutervehdyksen.

... On niin mukava silloin tällöin paneutua luoviin askarteluihin - Puuhastelin kortteja pari arki-iltaa, joulumusiikin säestyksellä - ja pari pannua teetä samalla tuli tyhjennettyä.

Jos askartelusormia kutkuttaa, tällä idealla saa aika kivasti tehtyä mukavia joulutervehdyksiä. Ja jos vanhaa nuottipaperia ei ola saatavissa, voi internetistä varmasti löytyä jonkinlaisia sävellysnuotteja, joita voi tulostaa joko valkealle taikka beigelle paperille.

Mukavaa joulukuuta toivotellen,

Nina

Lahjoista suurin

"Tästä joulu alkaa. 

Joulutarina, rakkaustarina - ja maapallomme, pieni sininen lasikuula avaruudessa, 

pyörii juuri nytkin Rakkauden ja Ristin akselin varassa." 

Ann Voskamp.

Ilahduin kovasti kuullessani, että Ann Voskampin kirja Lahjoista suurin, on käännetty suomeksi! 
Ann kirjoittaa elävästi ja aidosti - hänen kirjojaan lukiessa tuntuu kuin istuisin keinutuolissa Ann'in tuvassa, hänen sanojen ja ajatusten soljuessa mieleni pohjalle ...

Ann Voskampin edellisen kirjan - Tuhat lahjaa - kirjaesittelyssä, kerron hieman enemmän Ann'istä - maatalonemäntänä, äitinä ja kirjailijana.

Lahjoista suurin koostuu 25 tekstistä, jotka valmistavat lukijan joulun lähestymiseen. Ann yhdistää luonnollisella ja välittömällä tyylillään adventtiin liittyvät kristilliset perinteet, henkilökohtaiset odotukset ja kysymykset, sekä Raamatun lupaukset: 
"Ja suurin lahja, jonka voimme antaa suurelle Jumalallemme on se, 
että annamme Hänen rakkautensa ilahduttaa meitä."

Joulun sanoman ajattomuus tekee kirjasta ajankohtaisen - Lahjoista suurin sopii luettavaksi jokaisena vuodenaikana. 
Päivittäisten tekstien Lahjan avaaminen- osassa Ann kehdottaa lukijaa tekemään jonkin hyvin konkreettisen teon, esimerkiksi:
"Yritä löytää tänään joku sellainen ihminen, joka tekee jotain pientä ja hyvää, johon harva kiinnittää huomiota. 
Kirjoita tuolle ihmiselle viesti, jossa kerrot, miten tärkeää hänen työnsä on."

Pidän kovasti jokaisen tekstin "Pohdittavaksi"-sivusta, joka koostuu kolmesta mietteestä, sekä muutamasta tyhjästä rivistä lauseiden alla, joihin voi kirjoittaa mietteiden herättämät omat ajatukset, kysymykset, huolet ja ilonaiheet.
Ann'in kysymykset vievät lukijan toivon ja muutoksen äärelle.

Poimin alla olevat Ann'in lauseet kirjan päivittäisiltä pohdittavaksi-sivuilta: 

"Mitä odotat ja toivot Jumalalta juuri nyt?" 

"Millä tavoin Jumala on tynnyttänyt elämäsi myrskyjä?"

"Elämässäsi ei ehkä tapahdu huimia ihmeitä, mutta Jumala toimii myös pienessä. Millaiset asiat elämässäsi ovat vain "sattuneet" tapahtumaan tavalla, joka kertoo, että Jumala on vaikuttanut niissä?"

Suosittelen lämpimästi Lahjoista suurin-kirjaa - Päivittäiset tekstit tekevät Raamatun lupauksista eläviä arjen keskellä. Ann'in välitön lähestymistapa Jumalan rakkauteen elävässä elämässä tekee kirjasta käytännönläheisen, pukien sanoiksi monien huokaukset, epäilyt ja odotukset.

Löydät Lahjoista suurin-kirjan sekä Lahjoista suurin-kotisivuilta että Lahjoista Suurin-Facebook sivulta.

Lämmin kiitos Kustannus Oy Uusi Tielle kirjasta! Olen odottanut joulukuun saapumista, jolloin päivittäin syvennyn Ann Voskampin Lahjoista suurin - kirjaan (käännös suomeksi: Susanna Hirvikorpi).
  

Parhain terveisin,

Nina 

Tuuliset terveiset Humlebækistä

Kirpeä tuuli puhalsi mereltä, kun kävelimme Slettenin satamassa Humlebækissä. Aalloissa oli vaahtopäitä, ja +3 asteinen ilma tuntui kolean raikkaalta. Luonnon voimat näkyy ja tuntuu: Kosteat vesipisarat röiskyivät kasvoille, kun aallot loiskuivat kiviä vasten ... Virkistävä ja elostuttava vaikutus kerrassaan.

Käväisimme joulumarkkinoilla Strandvejen kirkossa, ja paluumatkalla poikkesimme tässä pikku satamassa. Sataman purjehdusseura on aktiivinen: Laitureiden vieressä oleva pursiseuran rakennus, josta tuksahti herkullinen ruoan tuoksu, oli täpötäynnä.

Ystäväpariskunta kertoi, että läheinen kalakauppa myy tuoretta kalaa: Kalastuspaatit tuovat päivittäin saalista myytäväksi kalakauppiaalle. Täytynee laittaa muistiin, jos joku lauantai-aamu tulisi Rantatietä pitkin tänne ajeltua.

Kotimatkalla sadepisarat muuttuivat räntäsateeksi, ja nyt maata kattaa 5 cm paksuinen lumipeitto -
Ensilumen yllätys on joka vuosi yhtä mukava!

Leppoisaa viikonloppua toivotellen,

Nina

Gillelejen Satamassa

 

Leuto ja tyyni sää loi leppoisat puitteen päivänreissulle Gillelejen pikkukaupunkiin. Nautimme herkullisen lounaan Cafe Schwaner -kahvilassa - Tapas-lautasen antimet ovat melkein kaikki valmistettu lähialueella: Maukas savustettu juusto karpalo-chilihillon kera, leikkeleet peston kanssa, marinoidut ja grillatut paprikat, oliivit ja tapenade - ja mahdollista valita gluteenitton vaalean ja tumman leipä ... Tapas-lautanen oli erinomainen ja makuhermoja hivelevä elämys!

Kävelimme satama-alueella - turkoosinväriset kalastuspaatit olivat jo hiljenneet, siististi verkot ja muut oli laitettu valmiiksi aamuyön kalareissuja varten.

Kuiville nostetut veneet - osa ruosteen peittämiä - valmiina talvenajan kunnostukseen.

Pieni retki uusiin maisemiin piristää ihan kummasti ...

Niinkuin talviajan kellonsiirto tunnin verran taaksepäin.

Aamulla on vielä hieman verran valoisampaa - ja iltapäivän aurinko saattelee kotiin töiden jälkeen.

Hyvää alkavaa viikkoa toivotellen,

Nina