Terveyttä arvostaa aivan eri tavalla, kun välillä sen osittain menettää - tuo yliliikkuva niska oikkuilee tasaisin väliajoin, onneksi nyt menee parikin vuotta välillä ennen suuria oireita. Ajatella, että 2 mm yliliikkuvuus muutamassa nikamassa merkitsee niin paljon! No, onneksi ei ole leikkausta tarvinnut, kun niskan omat lihakset ovat voineet tukea niskarankaa. Tuossakin se kultainen keskitie on niin tärkeää - pääsiäisen jälkeen treenasin hieman liikaa: Zumbaryhmä käsipainolla, sen jälkeen vielä toinen ryhmäjumppa ja pyöräilyä päälle samana päivänä oli aivan liikaa ... ja taisi siinä jämähtää se jonkinlainen jäykkyys päälle, joka sitten kirjoituspäivien myötä on vain enemmän kangistunut.
... Jotta sen varmaan opin nyt, että kohtuus kaikessa - liikunnassakin - passaa parhaiten! Ja tämän kun vielä käytännössäkin jaksaisin muistaa ja toteuttaa ;-)
Heippa! Toivottavasti alat nyt parantua nopeasti! Kuulostaa aika kivuliaalta! Se on kyllä totta, että jos johonkin kolottaa jo valmiiksi, niin kannattaa aika kevyessä liikunnassa pitäytyä, kunnes helpottaa.
VastaaPoistaParanemisia,
t. Josu
Kiitos Josu, Ne lääkkeet rentouttaa ja olenkin nukkunut päivällä muutamaan otteeseen- ja fysioterapeutti varmaan kanssa auttaa - myöhemmin myös ohjaamalla jokapäiväisiä liikkeitä ergonomisemmiksi. . . Hiljaa hyvää tulee ;)
VastaaPoistaAurinkoisia kevätpäiviä toivotellen
Nina