Metsä huokaa.
Ihan selvästi:
huokaisee kuin ihminen,
syvään ja hartaasti.
Mutta ei surusta.
Ei huoliansa.
Vaan helpotuksestaja ilosta.
- Anna-Mari Kaskinen -
Loppuviikkoon on sisältynyt
hymyjä ja iloisia yllätyksiä,
sekä kotirintamalla että töissä.
Kanssaihmisten - läheisten ja kaukaisten -
merkitys on suurempi kuin usein
ajattelemmekaan.
Aamuauringonvalossa havaitsee ympäristön
vaihtelevat vivahteet ja syvyyserot
selkeämmin kuin
viimepäivien tasaisenharmaassa ja
sateisen painostavassa säässä.
- - -
Hiljainen aamuhetki on päättymässä -
korviini kantautuu jo pientä puheensorinaa ...
... Omassa rauhassa muutaman tunnin miihailtuani
olenkin jo odotellut hieman seuraa aamuteelle :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
On mukava kun kirjoitit kommentin / ajatuksen :-)