tiistai 5. kesäkuuta 2012

Riittämättömyydestä


Joskus meinaa riittämättömyyden tunne hieman lannistaa. Järki sanoo sen olevan aiheeton murhe, sillä jokainen toimii omasta lähtökohdastaan sellaisena kuin on.

"Kukaan ei voi muuttaa koko maailmaa, mutta jokainen voi jossain vaiheessa olla jollekin avuksi."

Kun voisikin nuorta auttaa - luoda toivon pilkahdusta pimentöön - mutta meidän tulee
kokea omat kipumme ja löytää omat polkumme.

Järjen ja loogisen ajattelun keskellä annan riittämättömyyden tunteeni olla läsnä - sitä analysoimatta, ilman siinä ylenpalttisesti rypienkään.

Hyväksyen sen - on ok tuntea itsensä riittämättömäksi.

Saan huokaista syvään ... kohti taivasta
- en ole yksin -
Hän on läsnä ja vaeltaa vierellämme.

Luotan että Hän kantaa sekä nuoren että minun riittämättömyyteni.

2 kommenttia:

  1. Riittämättömyys on niin tutuksi tullut tunnetila minullakin. Omista lapsistaan kantaa huolta ja murehtii varsinkin vastoinkäymisten hetkenä. Olen hiljattain kokenut tämän raskaasti. Vaikka turva on Jumalassa, kokee olevansa liian vähän omilleen. Murheiden heittäminen vahvimpien harteiden kannettavaksi ei ole aina helppoa. Itse ajattelen, että saamme olla pieniä ja tuntea ettemme riitä. Se on osa tuntevaa sydäntämme. Kun itse on oikein hauras ja pikkuinen, jää Jumalalle tilaa olla isosti meissä läsnä:)

    Ihanalta näytti tuossa alempana tuo yhteinen piknikpäivänne! Olen samantapaisia perheiden yhteisiä ajanviettoja joskus itsekin järjestänyt töiden puitteissa.

    Täällä eilinen aurinko on tänään pysynyt piilossa pilvien takana.15vee neitonen lähtee tänään 10 päiväksi leirille ja harmittelee viileää säätä.

    Toivon päivääsi paljon iloa ja valoa!
    Luotetaan joka päivä siihen, että ne oikeat polut kulkevat nuortemmekin jalkojen alla. Me emme tiedä mutkista joita tarvitaan. Elämässä puhaltelevat toisinaan kovatkin tuulet, mutta jokaisella henkäykselläkin on merkityksensä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tinttarus - jakamasi kokemus & mietteet sekä lohduttaa, rohkaisee että auttaa paremmin kestämään sen epävarmuuden ja riitämättömyyden, joka kuuluu vanhempana olemiseen - varsinkin nyt kun on hieman eksynyt olo! Että emme tiedä nuorten mutkien ja kiemuraisten polkujen merkitystä - luottamus Jumalan huolenpitoon ja varjelukseen antaa voimia tähän hetkeen sekä toivoa tulevaan! Toivon aurinkoisia ja elämysrikkaita leiripäiviä tyttärellesi, ja sinulle ja koko perheellesi oikein hyvää kesää (ja lomaa :) kauniissa sulo-Suomen suvessa!

      Poista

On mukava kun kirjoitit kommentin / ajatuksen :-)