Eilinen ja tämä päivä on pyörähtänyt suurin piirtein keittiössä hyöriessä. Pojat toivoivat eilen "sitä hyvää keittoa" iltaruoaksi - se hyvä keitto on muunnelma Italialaisesta maalaiskeitoista. Keitinkin ison kattilallisen poikien lempparikeittoa, ja sen lisäksi hieman pienemmän keiton, jossa oli erilaisia juureksia ja kasviksia, sekä kuivattua mustaa torvisientä että kik/kahviherneitä. Keiton kyytipojaksi leivoin ruisleipäsiä - taikina koostuu ruisjyvistä ja ruisjauhoista, se hapattuu ja kohoaa itsekseen jääkaapissa, ja siitä on helppo lusikoida leipäset pellille.
Mies laittoi marjoista mansikkakiisseliä & raparperikiisseliä - huumaava marjojentuoksu veikin minut mielessä Etelä-Savoon äitini keittiöön - ja koti-ikävä lieveni jo aika kivasti! Minä leivoin makeita marjoista :-)
Tänään pyöräilin keskustaan Rigshospitaliin, olin pari tuntia seuralaisena ystäväni 8 v:aan pojan herätessä nukutuksesta. Samassa huoneessa heräsi eräs pieni 3 v:as tyttönen - voi sitä elinvoimaa jota sain olla todistamassa! Molemmat lapsoset ihmettelivät aikansa, sen jälkeen oli jo hirmuinen nälkä - välillä tullut kuvotuksen tunne onneksi haihtui lääkkeen avulla. Aika meni jutellessa, legoja kokoillessa, ja kelloa seuratessa:"Milloin mä pääsen kotiin?!"
Hyvästeltyäni ystävän ja hänen poikansa ajelin Pohjois-Kööpenhaminan kautta kotiin. Etnisten liikkeiden väriloisto ja tuoksut huumasivat, vastaantulijoiden hymyt tarttuivat.
Hemottelin itseäni mango-limetti-smoothiella - jäisen juoman kevyt hapanimelä kirpeys virvoitti ja antoi energiaa paluumatkalle.
Tein löydön lelukaupassa. Fysioterapeuttini on suositellut pehmeää treenauspalloa niskalihasten vahvistamiselle. Hänen vinkkinsä mukaan sopivan vaahtomuovipallon saattaa löytää lelukaupasta näin kesällä - ja sieltähän minä löysin itselleni neonvihreän treenipallon - varmaan minimaalisella hinnalla verrattuna urheilukaupan vastaavaan.
Kiehuvien viinimarjojen tuoksu toivotti minut tervetulleeksi kotiin - mies oli tekemässä punaviinimarjahyytelöä! Ja puolillaan oleva keittokattila, jonka olin ajatellut tarjota iltaruoaksi, ammotti tyhjyyttään - pojille oli maistunut keitto iltapäivän hiukupalaksi. No, hyvä kun tykkäävät ;-) Keittelin siis toisen kattilallisen tässä iltaruoaksi - ja huomiseksi lounaaksi. Eipä jää kasviksia eikä perunoita jääkaapinpohjalle nahjistumaan.
Pojat odottelevat jo rantaelämää - pehmytlentopallo ja muut mukavat odottavat. Minulle sekä kokkailu että pyöräily ja puuhailu on ollut kuin toimintaterapiaa kotimaan ikävään - olen tässä järkeillyt että onneksi Skypen välityksellä voi turista kaivattujen kanssa pitkiä puheluita, ja meren aaltojen kohina käy järviaaltojen liplatuksesta ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
On mukava kun kirjoitit kommentin / ajatuksen :-)