Hyvää Joulua!

Viikonloppuna käväisimme keskustassa ... miehensiskontytär tykkää kovasti Episode-nimisestä vintage-tyyppisestä kirpparista, ja toivoo lahjakorttia sinne. On tosi mukava että hän arvostaa kierrätystä ja uusiokäyttöä. Kävelykadun jouluvalot loistavat ja tuovat tunnelmaa - kirpparin jälkeen kävelin hissukseen ihastellen katukuvaa, miesväen ollessa musiiki-instrumentti liikkeessä. 

Koulujen loma alkoi jo perjantaina, minun ja miehen tänään. Tulin kirjaston kautta kotiin, iltaruoan jälkeen koristelimme kuusen ... Nyt istun ja ihastelen enkeleitä.

Se, joka tähtiä katselee,
sitä enkeli suojelee
Joka taivaita tähyää,
sitä enkeli ymmärtää
Joka tuulelta kyselee,
sille enkeli hymyilee
Enkeleitä sinunkin jouluusi.

 

 

 

Leppoisaa ja iloista joulua

sinulle toivotan,

 

Nina

 

Tanskalaiset manteliset piparkakut

Tanskalainen leipurin, "leivosten kuningatar" Mette Blonstebergin manteliset piparkakut maistuvat viehkeän makeilta, ja ne ovat nopeat ja helpot leipoa. Manteleiden lisäksi piparkakuissa on hieman sokeroitua appelsiinia (sukaattia), joka tuo pirteän säväyksen pipareihin. 

Vaikka jouluun on enää 3 päivää, ehdit pyöräyttää Tanskalaiset manteliset piparkakut keveästi ...

Tarvitset:

25o g voita tai margariinia
125 g vaaleaa siirappia
250 g fariinisokeria
2 tl. potaskaa (kohotusaine eli kaliumkarbonaatti, leivinjauhe tai sooda käy hyvin)
1 rkl. kylmää vettä
3 tl. kanelijauhetta
1 tl. neilikkajauhetta
2 tl. inkiväärijauhetta
1 tl. jauhettua maustepippuria
60 gr. appelsiinisukaattia kuutioina
150 g. kourittuja manteleita
500 g. vehnäjauhoja
25 g. suolattomia pistaasi-pähkinöitä (jätin pistaasit pois kun meidän pojat ei niistä niin välitä)

Valmistusohje:

• Voi, siirappi ja fariinisokeri sulatetaan kattilassa keskilämmöllä noin 70 asteiseksi. Kattila otetaan pois hellalta.
• Jauhettu kaneli, neilikka, inkivääri ja maustepippuri sekoitetaan vehnäjauhoon. Lisää appelsiinisukaatit, mantelit ja pistaasipähkinät.
• Potaska / sooda / kohotusaine ja vesitilkka sekoitetaan kupissa, ja lisätään taikinaan.
• Taikina sekoitetaan tasaiseksi.
• Taikina kaadetaan leivinpaperilla vuorattuun laveaan vuokaan (n. 18 cm x 18 cm).
• Painellaan taikina hyvin, jotta se peittää kattaa koko vuoan. Laita vielä leivinpaperia myös taikina päälle.
• Anna taikinan jäähtyä huoneenkämmössä seuraavaan päivään, jolloin taikina leikataan viideksi pötköksi / tangoksi.
• Jokainen tanko leikataan ohuiksi siivuiksi, jotka paistetaan leivinpaperilla n. 180 asteessa 9-12 minuuttia.
• Jäähdytetään ritilällä, ja säilytetään tiiviissä rasiassa.

       Tulostettava ohje

 

... Rapeat manteliset piparkakut maistuvat joululle!

Laitoin kaksi tankoa jääkaappiin viikonloppuna, ja otin ne eilen huoneenkämpöön sulamaan ... nyt sitten leivon jouluksi vielä yhden satsin pipareita :)


Makoisaa viikonloppua toivotellen,

Nina

Adventtikynttilöitä ja jouluisia tunnelmia

 

Tämän kuvan tekstuurit Still: Kim Klassen ja Avignon: Olde World Collection - Love That Shot

Ensimmäisenä adventtina teimme perinteisiä joulukynttilä-koristeet havuista, savesta, ja kainkenlaisista pikkujutuista. Oli mukavat että pojatkin vielä ovat mukana tekemässä - savesta muotoillaan pohja, johon voi kiinnittää kynttilän, havut ja katajanoksat, sekä muut koristeet.

Olen säästänyt poikien aikonaan maalaamia joulukoristeita - he muistelevat joulu toisensa jälkeen, missä ovat kunkin koristeen tehneet. Tänä vuonna liimailimme pehmeitä pompula-palleroita tammenterhojen tyhjiin kantohin, jotka sitten tökättiin saveen havujen viereen kynttilän kupeen.

Työpaikalla joulukuun alussa pidimme "joulu-aamiaisen", jossa teimme hieman joulukoristeita yhdessä kahvin ja teen kera. Työtoverini opetti kuinka taitellaan paperiliuskoista sydämiä. Minun sydämistäni tuli hieman pulskia ja avoimia, mutta se ei haittaa ... tein näitä myös ystävän ja veljensiskon kanssa nyt viikonloppuna. Pikkuaskartelu on kivaa puuhaa - nyt on pulskat joulusydämet koristaa kolmea kotia - on kiva laittaa ilo kiertämään :)

Tänä aamuna kirjoittelin joulukortteja muun väen nukkuessa. Nämä pimeät aamut ovat viikonloppuisin tunnelmallisia, kun saa kynttilän valossa miihailla.

Ja pipareita oli helppo leipoa (leikkasin taikinapötköstä ohuita siivuja, jotka paistoin) ja ne maistuvat hyvälle - kirjoittelen ohjeen tänne blogiin viikon varrella.

 

 

Tässä pieni video siitä adventtikynttilöiden askartelusta.

 

 

 

Mukavaa alkavaa viikkoa toivotellen,

 

Nina

 

Lumi tuli ... ja suli

Perjantai-aamuna oli maa valkoisena - ja illalla pyrysi vielä enemmän lunta! Minä makasin peittojen alla ... mokoma virus iski, joka tainnutti kokonaan - olisi työpaikan pikkujoulut olleet kivassa italialaisessa ruokapaikassa perjantaina, mutta ajatus ruoasta toi kylmän hien otsalle. Mokoma sentään - pikkujoulut jäivät minun osaltani tänä vuonna, mutta oloni parani leväten ja nukkuen.

Lauantai-iltapäivällä sen verran ulkoilin, että kävelin järven rannalla - nyt kun oli lunta maassa, niin pitihän siinä hieman tassutella! Lumen narina saappaiden alla, ja kylmä, raikas ilma, tekivät terää.

Olen saanut neulottua tuubi-huovin valmiiksi, se on kivan pehmeä ja lämmin.

Sunnuntai-iltana tuli matalapaine ja sade ... ja lumi katosi niin nopeasti kuin se oli tullutkin!
Mutta on kiva että saimme ensimakua talveen - jospa vaikka tässä tulisi hieman pakkasta, jotta jouluksi voisimme saada himpun verran lunta?!

Olen tehnyt jääkaappiin piparitaikinan, ja viikonloppuna on aikomus leipoa ... Jos ovat maukkaita, laitan ohjetta tänne myös.

Mukavata joulunalusaikaa toivotellen,

Nina

Paperisydän Himmeli-ketju DIY

Askartelin tämmöisiä paperisydän ketjuja tuohon olohuoneen ikkunaan eräänä viikonloppuna. Askartelu-inspiraatio iski aivan yllättäen, joten käytin saatavilla olevia tarvikkeita - Vanha kvalitatiivisten tutkimusmetodien oppikirja pääsi uusiokäyttöön, ja purkinpohjalla näkivät jälleen päivänvalon.

Tunnin verran askartelin, ja tuloksena oli 9 paperisydän ketjua, jotka kivasti liikkuvat ja luovat mukavia varjoja ikkunanpieliin. Vaihtelin ketjujen pituutta laittamalla niihin 3- 5 paperisydäntä,

Käytin valmistukseen seuraavia tarvikkeita:

suhteellisen vahvaa paperia, jossa on liukas, mattamainen pinta (ko. vanha oppikirja)
9 pientä mustaa helmeä
sydämenmallinen "Heart Puncher" (nyt en löydä oikeaa vastaavaa suomenkielellä - tuo kuvassa oleva lila reiänpainannan avustin)
valkoista ompelulankaa
neula
sakset

• Leikkasin sydämet paperiin sydänpainanta-leikkurin avulla, jonka jälkeen leikkasin sydämet saksilla irti paperista. Jälkeenpäin huomasin, että painanta-kone oli kivasti keskittänyt joitakin sanoja sydämeen, kuten "dilemma"n.

• Solmin helmen ompelulankaan, ja aloin  sitten lisätä paperisydämiä. Jätin noin 10 cm lankaa jokaisen paperisydämen väliin. Ompelin kaksoispiston sydämen ala- ja yläpuolelle, jotta sydän ei lähtisi valumaan.
• Viimeisenä tein solmun sinne paperisydänketjun yläpäähän, josta laitoin ketjun riippumaan.

... Mukavata puhdetta, ja kiva uusiokäyttö sille vanhalle oppikirjalle. Kirjassa on vielä monta hyvää sivua tähteellä, taidan inspiroitua tekemään pakettikortteja taikka joulukortteja samaa idea soveltaen (jos inspiraatio sattuu kohdalle :)


Vielä tähän loppuun mukavia uutisia - jotka ovat myös syynä tämän blogini hiljaisoloon parin viimeviikon aikana - Minä olen pääsyt mukaan Love That Shot - valokuvatiimin luovaan tiimiin! Sen myötä saan olla kehittämässä erilaisia valokuvaus-inspiroivia postauksia pari kertaa kuukaudessa ... Olen todella iloinen, toivon haasteen mukana kehittyväni valokuvaus-harrastuksessa, ja oppivani paljon tiimin toisilta 7:ltä jäseneltä!

Leppoisaa alkaavaa viikkoa toivotellen,

 

Nina

Marraskuisia maisemia

Aurinko pilkahti sadepilvien välistä toisena päivänä ... Lähtin ulos ja löysin kaikenlaista kaunista.

Ruskea alkaa vallita maisemaa. Siellä täällä pilkottaa vielä keltaisia ja oransseja väriläikkiä.
Auringon valo kultaa kaiken ...

Syysmetsässä

Oi loistoa syksyn metsän! Oi kirkasta voimaa sen!
Ylt'ympäri ruskeat rungot läpi havujen vehreyden,
märät kiiltävät lehdet mullassa ja kostea sammalmaa,
— en mitään maailmassa voi siten rakastaa.

Joka ainoan lehden kauneus koskee sydämeen,
joka mättään väliin silmäni jää kuin uuteen syvyyteen.
Ja havut hohtavat helmissään, ja haapa alaston
käsivartensa paljaat ja voimakkaat ylös tuuliin nostanut on.

Tätä tuoksua syksyn mullan! Ei ole sen vahvempaa.

Saima Harmaja

Silmät hivelevät maisemaa, tyyni vesi heijastaa ja kannattaa kevyttä keltaista lehteä, joka kelluu ja matkaa pitkin jokea ...

Kiitollinen Taivaan Isän käsivarsista, jotka kannattavat ... vuodenajasta toiseen, sekä ylä - että alamäessä. Tuoksuttelen kosteaa maaperää - nautin ilman raikkaudesta.

Taivallan kotia kohti, pysähdyn tämän lehden kohdalla - valo niin kauniisti kajastaa sen läpi, korostaen himmentyvää oranssin sävyä, heijastuen kosteasta asfaltista...

Tervehdys marraskuisista maisemista,

Nina

Väläyksiä viikon varrelta

Olen näppäillyt tunnelma-kuvia viikon varrelta ... ihan iPhonen kameralla vain - se kulkee mukavasti taskussa. Tulppaanien muoto ja niiden lehtien rakenne on minua aina viehättänyt. Samoin myös kukkien kehitys niiden lakastuessa ... en millään raaskisi tyhjentää kukkamaljakkoa, vaikka lehdet alkaakin putoilla pöydälle ...

Muutin kuvan mustavalkoiseksi Handy Photo ja Snapseed-sovellusten avulla, ja olen lisännyt kuvaan tekstuuri-korostuksia käyttäen Mextures sovellusta.

Sade on ropissut sekä aamuisin että iltaisin. Pihalla käydessäni olen ihaillut lehtien päällä lepääviä sadepisaroita ... ne pienen pienet helmet heijastavat valoa ainutlaatuisella tavalla.

Tämän valokuvan otin Olloclip-linssin avulla. Olloclip on on pieni linssi, jonka kiinnitän iPhoneen ottaessani lähikuvia - hankin sellaisen kesällä, kun sattui puoleen hintaan-tarjous kohdalle.

"Jotta valo voisi loistaa kirkkaasti, pimeyden tulee olla läsnä."
Francis Bacon

Iltapäivät ovat jo aika hämäriä. Pesukellarin lattiatiilien rakenne korostui uudella tavalla ikkunoista lankeavan valon heijastuessa niihin.

Kuva otettu Hipstamatic sovelluksella (Florence linssi ja Robusta filmi), lisäsin vielä tekstuurit Mixed: Kim Klassen ja Coffee Break: Nancy Clayes.

Oloni on kohentunut aivan tosi hienosti kuluneen viikon aikana - kasvohermo ei ole enää lihasten puristuksissa ja nikamat ovat suurin piirtein kohdallaan ... Kokonaiset yöunet tekevät ihmeitä! 
Kiitollinen on mieli, ja nöyränä jälleen yritän harjaantua paremmaksi kehon tuntemuksia kuuntelemaan, jotta jo aiemmassa vaiheessa lähtisin apua hakemaan.

Viikon kohokohta ja mukava yllätys oli extempore tapaaminen alakerran ystävän kanssa. Hänellä oli vapaapäivä, ja kohtasimme sattumalta pihalla ... ja vietimme pari tuntia iltapäivällä jutustellen ja kuulumisia vaihdellen.

Ulkosalla sataa - on aika sytyttää kynttilöitä ja nauttia niiden valosta sisällä.


Rauhaisaa viikonloppua toivotellen,

Nina

Arjen valoja ja varjoja

Linkki valokuvakorttiin (kuvan tekstuurit:  Aurora Kim Klassen, Jennifer Nancy Clayes, Big Bad Wolf  Love That Shot, Cover Shadowhouse Creations)

Minun yliliikkuva niska on vaivannut muutaman viikon ... ihan siihen malliin että yöunet ovat menneet, niinkuin viime kerralla. Olen ollut keskiviikosta saakka sairaslomalla - ne lihasrentouttavat lääkkeet alkavat hissukseen vaikuttaa, ja toivottavasti hieronta myös pian laukaisee lihasjännityksen, joten kiristyksessä oleva hermo vapautuu.

Milloinkahan sitä oppii kuuntelemaan ja hyväksymään rakkaan kehonsa, rajoituksineen ja voimapuolineen? Pari kuukautta sitten vanhempi poika ja mies aloittivat juoksu-treenit ... Minä niin ajattelin ja toivoin, että jos vain aivan hissukseen juosta lönkytän, niin kyllä se niska sen kestää. Juoksin vain 500 m ja sitten kävelin seuraavat - toistaen tätä 3 krt. viikossa. Mutta 1½ viikon jälkeen alkoi kolkutella sekä lantiossa että niskoissa, ja siitä se jälleen lähti...

Fysioterapeutit ovat vuosien kuluessa neuvoneet että se jouksupuoli ei sovi hyvin minulle - sanoen että kävely on myös tehokasta ... Mutta silti minun tuli kokeilla olisinko sittenkin "super-nainen", joka voisi juosta talon miesväen kanssa? Toivo on hyvä asia - mutta nyt taitaa olla hyväksymisen paikka. Minusta ei ole juoksemaan. Piste.

Ihan semmoinen ripittämisen tunne tulee tässä kirjoittaessa ... Niin se vain on että vaikka järki joskus hyvinkin asianmukaisesti puhuu, niin ne tunteet ja olettamukset voittavat - joskus se on hyväkin asia, kun uskaltaa koettaa jotain haastavaa, mutta joskus olisi kuunneltava "järkipuhetta. Oppia ikä kaikki.

Ystävän kautta löysin kivan ohjelman Areenasta, joka käsittelee minä-kuvaa ... peilasin hieman tätä oman niska-tilannetta sitä katsoessa - laitan linkin tuohon alle ohjelmaan

Areena - Prisma Studio - Minä-Kuva

Valopilkkuina on tällä viikolla ollut miehen tekemä inkiväärinen pinaattikeitto, teinien herttaiset aamuhalaukset, viilentävä kylmävoide ja jääpussit, hyvät hetken ja super-ammattimainen hieroja, joka asuu aivan kulman takana (vain 500 m päässä :)

Laitan tähän lopuksi kännykänkuvia syyslomalta:

Poikien kanssa pyöräilemässä

Kävelyllä Fælledparkenissa ystävän ja hänen suloisen koiranvurrikansa kanssa

Teetä ja herkullista taateli-suklaa-mantelikakkua

Leipä kohoamassa

Leppoisin terveisin,

Nina

Villainen unelma

Eilen aamulla kaipasin jo villakaulahuivia töihin pyöräillessä. Tämä putki huivi on ollut tekeillä viime talvesta saakka, otin sen sen esiin lankakorin pohjalta nyt viikonloppuna ... enää puuttuu muutama kerros ja sitten pääsen sitä pitämään!

Huivi on unelmaisen kevyt ja pehmeä - syvä sininen lanka on silkki/villaa, ja vaalea on mohairia. Tein kaksi putki huivia joulahjoiksi viime vuonna - ne ovat aika nopea tekoisia, varsinkin suurilla puikoilla. Tätä olen neulonut nr. 8 pyöröpuikoilla.

Syysloma meni nopsaan ja leppoisasti - pyöräillen, leipoen ja lukien ... laittelen kuvia piakkoin myös tänne.

Mukavata alkavaa viikkoa toivotellen,

ja tervetuloa tänne Matkanvarrelle

Susanna, Laura ja Omenaminttu!

Nina

Mantelinen kaura-ruis-mysli

 

 

Tämä mantelinen kaura-ruis-mysli on todella maukasta ja rapeata - olen jo kahdesti sitä valmistanut. Toisin sanoen ne ovat elämäni ensimmäiset kaksi itsekokkailtua mysli-annosta ... en tiennytkään että myslin teko on näin helppoa! Tässä myslissä on hunajaa, joka karamellisoituu uunissa, ja tuo sellaisen kivan rapsakkaan koostumuksen. Kunnia mantelisesta mysli-ohjeesta kuuluu Christian Bitz'ille.

 

 

  

Mantelinen kaura-ruis-mysli (n. ½ l. lasipurkki)

 

tarvitset:

 

1 dl manteleita

1 dl hasselpähkinöitä

½ dl kurpitsansiemeniä

100 g kaurahiutaleita

100 g ruishiutaleita

1 dl hunajaa

2 rkl. tummaa sokeria (intiaani / muscovado / fariini)

1 dl kuivattuja karpaloita (tai mustikoita / rusinoita)

1 rkl. chia-siemeniä (ne puuttui,  korvasin ne pellavansiemenrouheella)

 

 

Veitsellä rouhensin mantelit, hasselpähkinät ja kurpitsansiemenet.

Paahdoin manteli, pähkinä ja kurpitsansiemenrouheet kaura-ja ruisleseiden kera suurella pellillä uunissa, noin 10. min 245 asteessa.

Sekoitin hunajan, fariinisokerin, karpalot ja pellavansiemenrouheet (tai chia-siemenet), ja sekoitin sen paahdettuun lese-manteli-pähkinäseokseen.

Laitoin myslin vielä uuniin 5 minuutiksi, 225 asteessa.

Annoin myslin jäähtyä, jonka jälkeen löysensin sen veitsellä rouhimalla (irroita mysli varoen, minulla se meinasi reunasta jäädä kiinni, kunse hunaja tarttui siihen leivinpaperiin).

 

 

 

 

Olen syönyt mantelista kaura-ruis-mysliä jogurtin ja skyr'in päällä, 3 rkl. tuo tosi kivan maun - ja paljon niitä hyviä rasvahappoja jota on manteleissa ja pähkinöissä. Ja joskus illalla napsinut mysliä ihan sellaisenaan teen kanssa ...

 

Linkki tulostettavaan ohjeesen

 

Herkullisia mysli-hetkiä toivotellen,

 

Nina

Lehtien kahinaa

Syksyn lehdet kasautuvat pyöräteiden reunoille ja teiden varsille ... Niiden kahinaa on mukava kuunnella! Nuorimmainen sai uuden pyörän viime viikolla, joten olemme muutaman kivan iltalenkin ajelleet myös yhdessä  - kavereiden kanssa hän eniten kyllä on ajellut :)

Lehdet olivat lentäneet ystäväni pyöräkoriin ... nappasin kuvan ohi kulkiessani. Hänellä on myös Pylones- soittokello (sain sellaisen häneltä lahjaksi omaa pyörääni :) - se Pylones on kuulemma sellainen kiva ranskalainen firma, jossa on kaikkea mukavaa kotiin ... täytynee katsella tarkemmin tässä pimeinä syysiltoina.

Lauantaina olimme miehen kanssa seurakunnan leirillä, jossa hän opetti tunnin verran Johanneksen evankelimista, jonka jälkeen jäimme vielä syömään. Aurinko porotti (syksyn sateet taisi alkaa tänään) ja oli todella mukava turista tuttavien kanssa.

Tänään minullakin alkaa syysloma! Syysloma tulee aina juuri oikeaan aikaan ... kun illat pimenee ja tuntuu että herätyskello soi aivan liian aikaisin. Jotta nautin varmaan  eniten hitaista aamuista ... ja leppoisasta yhdessäolosta.

Mukavaa alkavaa viikkoa toivotellen,
ja lämmin tervetulotoivotus sinulle Hitunen
tänne Matkanvarrelle,

 

Nina

Pisara viisautta

Tommy Tabermannin kaunis ajatus sopii mielestäni hyvin Valokuvatorstain Pisara-teemaan.

Elokuisena aamuna ihailin aamukastetta äitini puutarhassa. Näppäsin kuvan iPhonella, johon olin asentanut Olloclip-macro-linssin ... Auringonsäteet loivat keveän bokeh-heijastuksen taustalle.

Kesäinen hetki ilahduttaa ...

voit ladata ylläolevan valokuvakortin

tästä omaksi tai ystäväniloksi.

 

Nina

Matka mielekkyyteen

 

... Mielekkäitä pysähdyksiä viikonloppuusi,
ja tervetuloa tänne Matkanvarrelle, Una!

 

Nina

Aurinko nousee

 

Tänä aamuna olin tien päällä jo seitsemän maissa - ensimmäinen kokous oli kauempana ja alkoi jo kahdeksalta. Pysähdyin matkan varrella nappaamaan muutaman valokuvan nousevasta auringosta. Käytin iPhonen Hipstamatic-sovellusta, jossa on oma kamera.

Aamut ovat jo aika viileitä, jos olisin ollut pyörällä (ja junalla) matkassa, olisin jo hansikkaita tarvinnut. Pidän kyllä muuten raikkaasta syksyn säästä - tämä syyskuu on ollut suhteellisen kuiva ja aurinkoinen.

Viikonlopun myslinteko onnistui - söin sitä aivan paljaaltaan herkkupalana iltateenkera eilen! Kirjoittelen ohjeen tänne blogiin piakkoin.

Mukavata keskiviikkoa
ja tervetuloa Maireannalle ja Arleenalle 
tänne Matkanvarrelle!

 

Nina

Keltaista ja virheää

Syksyn keltaiset lehdet värjäävät sekä puut että maan. Joskus luin kuinka syksyn lehtien värien muttuminen rippuu lämpötilan muutoksesta sekä auringon valosta ... keltaisesta punertavaan ja viimein ruskeaan. Kolmesti kävimme metsälenkillä tällä viikolla. Esikoinen on jo melkein isäänsä puolta päätä pidempi ...

Työpaikalla olen mukana leikillisessä askelmittari-kilpailussa - tänä viikonloppuna vielä viimeiset kävelylenkit, jotka hieman pynttäävät viikon vajaita askelluksia. Tavoitteena on saada kokoon 10.000 askelta joka päivä.

Ne päivät, jolloin on kokouksia taikka tapaamisia konttorilla, on hankala saada enemmän kuin 2,500 askelta ... joka tietää pitkiä iltalenkkejä. En ole kuitenkaan stressiä ottanut - vajeet tulee käveltyä viikonloppuisin.

Aurinko porottaa tänään joten on mukava lähteä kävelylle pian - kamera mukana. Löysin todella kivan askarteluidean Spoonful of Crafts-blogista: Sieltä löytyy inspiraatiota kuinka tammenterhojen kannoista ja huovutuslangoista saa tosi kauniita juttuja - käypäs kurkkaamassa. Kävelylenkin tavoitteena onkin minulla löytää juuri noita tammenterhon kantoja!

Linkki valokuvakorttiin

Kotitekoisen myslin tarvikkeet ovat jo odottaneet muutaman päivän - jotta ennen kävelylenkkiä taidan tehdä sitä mysliä! Miesväki oli kalassa aamuvarhaisella, ja kävivät nukkumaan takaisin tultua, jotta taidan miihailla keittiössä myslin parissa ... jos vaikka heistä saisi kävelyseuraa iltapäivällä?!

Mukavat viikonloppua toivotellen,

 

Nina