keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Pikaiset pita-pizzat ja ruokalista


Valmiista pita-leivästä saa helposti pizza-pohjan leikaamalla sen halki. Muutama täysjyvä-pitaleipä meinasi kuivettua toissapäivänä, joten sipaisin ne tomaattipyreellä, ja laitoin täytteeksi mitä jääkaapista löytyi.

Laitoin omaan ja isännän pizzaan muutaman siivun mozzarellaa, suppis-hilloa, edellisenä päivänä keitettyä parsakaalia, ja hieman tuoretta chiliä. Pojat toivoivat standardi-versiota eli kinkku-tomaatti-juusto pizzaa.


Viimeviikolla tuli migreeni-mokoma, ja jäi pinaattikeitto tekemättä ... sen kyllä tahdon kokeilla tässä joku päivä - aivan maidoton ohjekin kun löytyi!

Ruokalista

maanantai     juureskeitto ja sämpylät
tiistai            kanapihvit, kuullotettu valkokaali-sipuli-mauste-höystö ja pasta
keskiviikko  kanapurilaiset ja lämmin punakaalisalaatti
torstai           katkarapu-tomaatti-spaghetti (uusi resepti)
perjantai       tandoorikana, tumma riisi ja uunijuurekset
lauantai        perunalaatikko & kanainen salaatti
sunnuntai     jotain kivaa - ehkä leipoen ?!


Ja tervetuloa seuraamaan Mietteitä matkanvarrelta-blogia, Maria!

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Keilausta & synttäreitä


12 -v. poika tahtoi tänä vuonna kutsua myös luokan tytöt mukaan synttäreille. Ja sankari toivoi että keilausta olisi ohjelmassa. Tytöt olivat kirjoittaneet keilahallin tervetuloaulan taululle kasan tervehdyksiä päivänsankarille :)


Tässä iässä jalkineen koko voi olla kaikkea väliltä 35 - 41 ... kaikille löytyi kyllä sopivat kengät.


Kolme joukkuetta, kolmella radalla ...


... radan sivuille asetetut tukikaistat varmistivat, että jokaiselta kaatui ainakin muutama keila.





Jos kaikki keilat kaatuivat, tuli näytölle kaikenlaisia "hurraa - strike" - tekstejä sekä pieni piirretty filmi!


Ennen keilausvuoroa oli myös piirretty ohje, kuinka kannattaisi tähdätä, jotta jäljellä olevat keilat kaatuisivat.


Kortteja & lahjoja avaamassa ... "Mitähän täällä onkaan ... Kiitos!"


Hampurilaiset ja ranskalaiset maistuivat keilauksen jälkeen ...



... sitten oli hieman aikaa katsella / kokeilla pelijuttuja, ennen synttärilaulua ja täytekakkua.



Oli mukava että melkein koko luokka oli mukana, ja riitti hymysuita ja naurunpyrähdyksiä - meidän ruokapöydän ääressä kotona olisi ollut tungosta, jos 18:sta nuorta olisi ollut kutsuilla - kivasti vietettiin synttäreitä keilahallin tilavimmissa puitteissa :)

Oli puhetta kahden vanhemman kanssa, joiden pojilla on myös synttärit tammikuussa, että ensivuonna pidetäänkin yhdessä kolmoissynttärit ... hyvä idea!

torstai 24. tammikuuta 2013

Savua keittiössä ...



Ajattelin keittää spelttijyvät uuniperunoiden sijaan, ne jyvät kun kypsyisivät nopeammin valmiiksi. Siinä samalla Skypetin synttärionnitteluja. Kuinkas ollakaan, puhelun päätyttyä alkoi silmiä kutittaa ja haistoin kitkerän, pohjaanapalaneen hajun - ja niinhän siinä oli käynyt, että vesi oli porissut kuivaksi, ja alimmaiset jyvät käristyneet.

No, päällimmäiset jyvät pystyin pelastamaan. Kattila puhdistuu myös ... ja minä opin että ei kannata keittää ja Skypettää yhtä aikaa! Kannattaa olla täysin läsnä siinä hetkessä ja toiminnossa, mitä nyt tekeekin - tämä koskee myos ruoan laittoa :)

No, massut tuli täyteen, läpiveto tuuletti katkut pois ... ja oli ihana kuulla ystävän ääntä!

"Jos et näe elämän kirkasta puolta,
kiillota se himmeä puoli."
 
Tuntematon


Sitruuna Kuu-kakku ja ruokalista


Sitruuna Kuu-kakkulla on legendamainen maine Tanskassa. Kakku tunnetaan klassillisena valmiskakkuna, jota voi ostaa jokaisesta marketista, huoltoasemalta ja kioskista - ja se säilyy kuulemma vuosikaupalla! En ole vielä maistanut sitä alkuperäistä valmisvarsiota, mutta leivoin Almanak-kirjan ohjeiden mukaan kakun viikonloppuna - ja se maistui täyteläisen sitruunaiselta.
Kakun nimi johtuu varmaan siitä, että sitä myydään puolikuun muotoisena, siis tavallaan kakun puolikkaana. Minä puolitin kakun enemmän käytännön syistä, vieden toisen puolen tuomisiksi kyläillessä.

Reseptin mukaan kakkuun tulisi raastaa marsipaania, mutta sen puutteessa raastoin marsipaani-suklaa-patukoista (jotka ovat tehty jauhetuista manteleista) - kakkuun tuli siis hivenen verran kuorrutuksessa olevaa tummaa suklaata - himpun verran suklaata piristi kivasti sitruunan makua.

Korvasin kakun tuorejuusto-kuorrutuksen tavallisella tomusokeri-sitruuna-sekoituksella.


Sitruuna Kuu-kakku

Valmistusaineet

150 g pehmeää margariinia tai voita
70 g raastettua marsipaania
150 g sokeria
4-5 kananmunaa (laitoin 4 suurta)
140 g vehnäjauhoja
1 tsk. leivinjauhetta
½ vaniljatangon siemenet
1½ luomusitruunan raastettu kuori

Kuorrutus

150 g tomusokeri
sitruunamehua tarpeen mukaan (laitoin 3 rkl)
1 luomusitruunan raastettu kuori

Valmistusohje
  • Sekoita pehmyt rasva, raastettu marsipaani ja sokeri tasaiseksi massaksi.
  • Lisää kananmunat yksi kerrallaan - sekoita kananmuna hyvin massaan, ennen seuraavan lisäämistä.
  • Sekoita jauhot, leivinjauhe, vaniljansiemenet ja hienoksi raastettu sitruunankuori taikinaan, ja sekoita varovasti.
  • Kaada taikina jauhotettuun vuokaan, pasita 190 asteessa n. 20-25 min. Anna kakaun jäähtyä.
  • Kakun jäähdyttyä tee kuorrutus - sekoita sitruunamehu tomusokeriin, levitä seos kakun päälle.
  • Koristele raastetulla sitruunalla.
Kakku on parasta leipomispäivänä taikka seuraavana päivänä.


Ruokalista

Maanantai    Kanapurilaiset & punajuurisalaatti
Tiistai           Kanajauhelihapihvit, pastaruuvit ja porkkanaraaste
Keskiviikko  Valmisruoka (take away :)
Torstai          Lohkoperunat ja suikalejuurekset uunissa kanansuikaleiden kera
Perjantai       Pinaattikeitto (Kodin Kuvalehdestä - uusi resepti)
Lauantai       Uunilohi & keitetyt perunat ja parsakaali
Sunnuntai     Bjahi juureksista (k-kos - uusi resepti) tummalla riisillä ja sienikastikkeella
           

maanantai 21. tammikuuta 2013

Jäätä ja aurinkoa


Pakkanen on jäädyttänyt keskustan järvet - peilikirkkas jää heijastaa upeasti talojen fasaadit. Tänään ja huomenna on kurssipäivä keskustassa, tein pienen happihyppelyn lounastauolla keskustan järvien rantaa pitkin.


Tuuli puhalsi aika reippaasti, ja tornien kukko-tuuliviirit saivat kyytiä ...


Kännykän kamera varmaan pakkasessa jollain tapaa järkkyi - se otti kuvia hieman "myöhässä". Aika jännästi myös taittui kuva - tuo horisontti-linja kääntyikin itsestään vasemmalle!


Kamera laukaisi kuvan pari sekunttia painamisen jälkeen, joten tuli tälläinen hassu "omakuva"! Olin laittamassa hanskoja käsiin, kun kamera nappasi kuvan. Olen jälkeenpäin lisännyt siihen kaksi tekstuuria hieman ilmettä antamaan.





Auringon leikki piristi rakennuksia myös varjonpuolella, kun se heijasteli vastapuoleisen rakennusten ikkunoista. Pakkasta oli muutama aste, mutta sen chillaus-faktorin mukaan, joka laskee tuulen vaikutuksen lämpötilaan, oli pakkasta - 17 astetta... vain reisiä paleli - huomenna laitan farkkujen päälle ulkoiluhousut, niin tarkenee pyöräillä.




sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Tahtoisin toivoa sinulle ...




Tahtoisin toivoa sinulle
jotakin oikein hyvää,
enkelin siipien havinaa
ja iloa, onnea syvää.

Tahtoisin toivoa sinulle,
mitä en itse voi antaa:
saakoon rakkaus Jumalan
sinua sylissään kantaa.

Anna-Mari Kaskinen

perjantai 18. tammikuuta 2013

Suolamantelit


Itsevalmistetut suolamatelit ovat sopivan miedosti suolaisia ja ne ovat nopsa valmistaa. Ne ovat aika terveellinen ja hyvä naposteltu vaihtoehto kun tekee mieli jotain hyvää!

Maistoin ystäväni valmistamia suolamanteleita, ja tahdoin heti itsekin kokeilla - hyvin onnistui! Olen muutaman kerran ostanut COOPin savustettuja suolamanteleita, mutta mielestäni ne ovat olleet aika suolaisia. Nyt kun tiedän miten itse valmistaa näitä, tekee mieleni hieman kokeilla mausteiden kanssa ... millaisia ne olisi paprikalla taikka kurkumaalla höystettyinä, taikka vaikka sitruunalla ja korianterilla?

Mantelit sisältävät E-vitamiinia, mangaania ja magnesiumia. Manteleissa oleva hyvä rasva on terveellistä kolesterolin suhteen, mutta on hyvä muistaa, että mantelit sisältävävät aika lailla kaloreita - mutta esim. 15 mantelia on aika hyvä välipala, pitäen pikkunälän loitolla.


Suolamantelit

2,5 dl kiehuvaa vettä
3 rkl hienoa suolaa
200 g manteleita

  • Liuota suola kiuhuvaan veteen.
  • Kaada vesi kulhoon, ja lisää 200 g manteleita.
  • Anna manteleiden levätä vedessä n. 30 minuttia niin etta suola imeytyy niihin.
  • Laita mantelit leivinpaperilla vuoratulle pellille, ja paista niitä uunissa 150 asteessa n. 30 min.
  • Nauti jäähtyneenä.


Suolamantelit maistuvat hyvälle hedelmien kera - tein iltaherkuksi päärynöitä, keksejä oliivipastan / tapenaden ja suolamanteleiden kera - nam!

Suolamantelit piristävät kivasti salaatteja. Lisäämällä suolamanteleihin kuivattuja hedelmiä kuten rusinoita ja karpaloita, niistä saa kivan makeansuolaisen sekoituksen.

Herkullista viikonloppua toivotellen,
 
Nina

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Elokuvissa - "Jagten"



Ajelin pyörällä keskustan Dagmar-elokuvateatteriin viikonloppuna. Elokuvakerhon (Biografklub Danmark) filmi "Jagten" (The Hunt) tuli ensi-iltaan torstaina - filmi joka sai paljon tunnustusta  Cannes- filmifestivaaleilla viime kesänä.

Jagten kertoo tarinan lastentarhassa työskentelevästä miehestä, Lucaksesta, jota erään lapsen satunnaisen lausunnon / valheen vuoksi syytettään seksuaalisesta rikkeestä lasta vastaan, vaikkei mitään ole tapahtunut. Lucas marginalisoituu pian pienessä kyläyhteisössä - ihmisten ennakkoluulot ja vaino kuvataan hyytävän selkeästi. Mads Mikkelsenin roolisuoritus Lucaksena on palkittu Cannesissa parhaasta miespääroolista. Mikkelsen hän kuvaa hyvin ilmeikkäästi ja aidosti sitä hylkäämistä,  hätää ja turhautumista, jota Lucas kokee tapahtumien myötä.

Filmin loputtua kävelimme ystäväni kanssa järven rannalla sulatellen näkemäämme. Viileä tuuli puhalsi, pikkupakkanen puri poskiamme.

Alakuvan patsas "Nuoret järven rannalla" sijaitsee Peblinge Sø-järven kupeessa. Kuvanveistäjä Johannes Hansenin patsaan,  ja elokuvan, herättämiä ajatuksia kuvaa hyvin seuraavat runot:


Kun on vaikeaa,
sitä haluaisi ensin poistaa vaikeuden,
ja sitten elää.
Vaikka olisi opittava elämään samalla,
kun on vaikeaa.
 
- Markku Envall -
 
 

Yhdessä
 
On niin kamalan väsy.
Kai se on tää kevät.
Mun molemmat siivet laahaa maata.
 
Jospa nojattais toisiimme?
Ehkä yhdessä
pystyssä pysyisimme?
 
- Una Reinman -





tiistai 15. tammikuuta 2013

Teehetkiä


Olen löytänyt oikein hyvänmakuisen teen ~ mies sai sen lahjaksi opiskelijoiltaan ~ tee on nimeltään Valkoinen temppeli tee. Siinä maistuu valkoisen teen lisäksi papaija, ananas, mansikka, mustaherukka ja mango. (Lisäsin nyt jälkikäteen linkin A.C. Perchin teesekoitukseen)

Teen hedelmäinen maku on niin täyteläinen, että sen kanssa riittää aivan kuiva ja yksinkertainen Marie-keksi (juuri nyt en siis kaipaa Dominoita taikka muita täytekeksejä iltateen kaveriksi). Olen viimeaikoina iltateellä napostellen muutaman mantelin taikka mulperinmarjan. Mulperinmarjoja osasin etsiä Veikeäan Verson suosittelen johdosta - ne maistuvat hieman toffeelta, ja sisältävät runsaasti hyvää kuitua!

Löysin tunnelmallisen tee-runon juuri nyt talven lumisille ja kylmille illoille:

Teehetki ikkunalla
Vesi on kuumaa,
se ihan höyryää.
Teenlehdet sekaan sekoitan
kupin mukaan nappaisen ...

... Tuuli ulvoo ikkunan toisella puolen.
Vasta äsken olin siellä,
pakkasen nipisteltävänä.
Kohmeiset käteni kietoutuvat
lämpimän mukin ympärille.

Tee on kuumaa ja hieman kitkerää,
mutta tuntuu niin ihanalta vatsassa.
Se valaa lämpöä koko ruumiiseeni
tuo hehkua myös sydämeeni.

"Uooooooo" tuuli vaikertaa
painan pääni ikkunaa vasten
ja tyhjennän pääni.
Kupillinen on puolessa välissä,
mutten huomaa.

Talvi on kaunista aikaa,
huomaan katseltuani
hiutaleiden tanssia.
Siemaisen jo haalenneen juoman
ja nousen huokaisten.

Hassua, kuinka elämästä
voikaan nauttia
ilman mitään,
mitä ajatella tai miettiä.

Katselen vain muuta maailmaa,
ja vaikka tee on loppu,
sen lämpö elää yhä sisälläni.

Lasken kupin pöydälle
ja palaan ikkunalle.
Katselen päivän muuttuvan illaksi,
illan hämäräksi,
hämärän yöksi.

Havahdun aamuaurinkoon,
joka minulle hymyilee.
Venyttelen ja nousen
hymyillen, joka muuttuu
hämmästykseksi.

Pöydällä höyryää
toinen teekupillinen,
vieressään lappu:
Talven lapselle.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Kaali-kurpitsa-feta - piirakka & ruokalista

 

Tässä piirakassa maistuu vihannesten lisäksi ruis ja lanttu, sekä mukavat mausteet. Olen soveltanut tätä piirakkaa Terveyslehden (2011) ohjeesta. Korvasin piirakkataikinan perunamuusin lanttusoseella, lisäsin fetajuustoa, hieman chiliä sekä erilaisia mausteita. Tulos on maukas ja pehmeän eksoottinen. Voit huoletta korvata kurpitsan porkkanoilla, ja yleensäkin raastaa vihanneksia ja juureksia maun mukaan piirakkaan.

Valmistusaineet:

Pohja:
150 margariinia tai voita
2 dl lanttusosetta (tätä herkkua toin Suomesta mukana, myös peruna- tai muu juuressose käy hyvin)
4 dl ruisjauhoja
200 g maitorahkaa (sekoitin rahkaa ja turkkilaista jogurttia)
2-3 rkl kylmää vettä
1 tl suolaa

Täyte:
200 g valkokaalia hienoksi suikaleituna
200 g kurpitsaa (tai porkkanaa) karkeaksi raastettuna - käytin Hokkaido-kurpitsaa
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
n. 3 cm punaista chiliä viipaleiksi leikattuna
25-35 g kurpitsansiemeniä
n. 1 dl fetajuustoa kuutioina
2 tl öljyä paistamiseen
1 dl vettä
1 kananmuna
1 tl juustokuminaa
1 tl jauhettua korianteria
1 tl kurkumaata
1 tl paprikaa
suolaa ja pippuria maun mukaan

Valmistusohje:
  • Sekoita margariini ja ruisjauhot nyppimällä, lisää suola ja lanttusose. Sekoita mukaan rahka, ja tarvittaessa kylmä vesi.
  • Painele taikina voidellun vuoan pohjalle ja reunoille. Paista uunissa n. 10 min. 200 asteessa.
  • Kuullota viipaloidut sipulit, valkosipuli ja chili öljyssä. Lisää hienoiksi suikaleiksi leikattu valkokaali, anna hautua miedolla lämmöllä n. 10. min.
  • Lisää kurpitsa-raaste sekä mausteet. Lisää vesi ja hauduta miedolla lämmöllä n. 10 min.
  • Riko kananmuna erilliseen astiaan ja vispaa hieman haarukalla, niin että keltuainen ja valkuainen sekoittuvat. Lisää kananmuna kaali-kurpitsa-seokseen. Kaada seos esipaistetun piirakan päälle, lisää  feta-kuutiot ja kurpitsansiemenet.
  • Paista 200 asteessa noin 20 min. Tarjoa jäähtyneenä - maistuu varmaan myös kylmänäkin.




Ruokalista:

Maanantai        Isännän kanafileet pastan ja punakaali-coleslawin kera
Tiistai                Juusto-omeletit ja vihreä salaatti
Keskiviikko      Kanakeitto & porkkana-sämpylät
Torstai              Kanakeitto & luumuinen omena - herkku jälkkäriksi
Perjantai          Kalapullat perunamuusilla ja ruusukaalilla
Lauantai          Perunamuusi-kanajauheliha-uunivuoka ja Veikeän Verson ruusukaalisalaatti (uusi)
Sunnuntai        Karry-taffel tummanriisin ja tilpehöörin kera - päälle voi ripotella kookosta, banaaninpaloja, pähkinöitä, ananasta, rusinoita ja muuta mukavaa  & citronmåne-kakku (uusi resepti)

Mukavaa alkavaa viikkoa 

- tänne on luvassa hieman pakkasta ja jopa luntakin!

lauantai 12. tammikuuta 2013

Kiitollisuuspäiväkirjako?


Minulla on tapana miettiä iltaisin, mitä mukavaa on tapahtunut kuluneen päivän aikana - aivan jotain pikkujuttuja, jotka ovat lämmittäneet mieltä ja jotka ovat tuoneet iloa, toivoa tai vaikkapa helpotusta.

Ann Voskamp, jonka blogia seurailen, on kirjoittanut joka päivä 3 asiaa, joista hän on kiitollinen - vuodessa tulee siis yli 100 kirjoitusta! Idea siitä, että aivan kirjoittaisi ne pikku jutut, motivoi minua aika lailla ... muutaman sanan raapustaminen ei vie paljon aikaa, mutta jättää mustaa valkoiselle - muistoja eletystä elämästä -  vaikka tuomaan toivoa tummalle päivälle.


Ajattelin kirjoittavani pienet sanat muistikirjaan, mutta satuin löytämään Ann Voskampin kirjoittaman kirjan "Tuhat lahjaa" netistä, etsiessäni niitä kommunikaatio-kirjoja. Kirjassa on 60 pientä kirjoitelmaa, joissa Ann lyhyesti kirjoittaa niistä asioista, joista hän on kiitollinen.

Ann on nimennyt kirjoitelmansa erilaisiksi armoiksi ... minua kiinnostaa lukea "pienestä armosta", "kovasta armosta", "graffiti-armosta", "paukuttavasta armosta" ja "anti-ahdistus armosta" :-)   Kirjan viimeiset sivut koostuvat 1000:sta lyhyestä rivistä, joihin voi kirjoittaa niitä asioita, joista on kiitollinen.



Asioita, joista minä olen ollut kiitollinen tämän viikon aikana:


... Perhe:
Nuorimmainen täytti 12 vuotta tällä viikolla-
Kuvat ovat viime kesältä ja syksyltä.



... Neulomishetket:
Neuloin 4 huivia joulahjoiksi, ja nyt on tekeillä yksi itselleni, sellainen tuubihuivi.
Lanka on 70 % merino villaa ja 30 % silkkiä, se tuntuu niin pehmeältä!



... Viesti ystävältä:
Sain tänään kivan tekstiviestin ystävältä, joka piristi kovasti!


... Lupaukset psalmissa 91:4:
"Sulillansa hän sinua suojaa,
ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla;
hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus".



Mukavata viikonloppua toivotellen,

Nina

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Kori ja omenat



Laskin ostoskorin ruokakaupan lattialle siksi aikaa, kun valitsin kuvassa olevia omenoita. Löysin 8 punakeltaista, täyteläisen pyöreää Pink Lady omenaa. Laitoin omenat pussiin ja pussin ostoskoriin (täällä myydään hedelmät ja vihannekset kappelehintaan, se punnitus on aika uutta joissain kaupoissa, toivottavasti pian tulee useisiin myymälöihin.)

Kuljeskelin aikani myymälässä ja asetuin sitten kassajonoon. Jonossa seisoessani tuli ystävällisen näköinen rouva luokseni ja sanoi:"Sinä taidatkin kantaa minun ostoskoriani - vaihdetaanko ennenkuin olet kassalla?" Olin hieman epäuskoinen ja ihmeissäni, kunnes katsoin koriin ... omenoiden alla ei ollutkaan sinne laittamaani kesäkurpitsaa eikä leipää, vaan sieltä pilkisti maitopurkki ja muita ostoksia, joita en varmasti ollut laittanut koriin. Pyytelin kovasti anteeksi rouvalta, joka hyväntahtoisesti sanoi, että ei hätä ole tämän näköinen. Hän sanoi että hedelmäosastolta löydän varmaan oman korini, hän oli siellä laskenut omansa maahan, jotta vaihto on todennäkoisesti tapahtunut siellä. Menimme yhdessä katsomaan, ja siellähän se ostoskorini oli - omenien alla.

Olin kulkenut ajatuksissani enkä ollut katsonut koriin ennen kassajonoon asettumista. Olipa hyvä että rouvashenkilö tuli luokseni ja huomautti asiasta, sen sijaan että olisi ajatellut vaikka että "Ompas outo nainen joka kulkee minun ostosteni kanssa - kuinka joku voikaan olla noin hajamielinen?!" No, ehkä hän on saattanut noin ajatellakin, mutta hän tuli rohkeasti sanomaan myös minulle, että on tapahtunut korien vaihto.

Tuo kuvan sananlaskun viisaus tuli omenoiden kera, kantapään kautta, todettua aika hyväksi:


Kultaomenia hopeamaljassa ovat sanat,
sanotut aikanansa.
 
Sananlaskut 25:11
 

maanantai 7. tammikuuta 2013

Lohipiirakka ja ruokalista




Tämä mehukas lohipiirakanohje on peräisin Yhteishyvän ruokaliitteestä, jonka vanhempani toivat keväällä täällä käydessään. Teimme piirakan yhdessä jo silloin - se maistuu joka kerta yhtä herkulliselta! Piirakkaan käy aivan tavallinen kypsä lohi, joka on uunissa tai hellalla kypsennetty (savulohi antaa erityisen hyvän maun).

Valmistusaineet:

taikina:
3 dl grahamjauhoja
75 g margariinia tai voita
100 g raejuustoa

täyte:
300 g raejuustoa
300 g kypsennettyä lohifileetä
3 kananmunaa
2 dl kermaa (tai kermaviiliä / jogurttia)
1 rkl sinappia
suolaa ja pippuria
1 ruukku rucola-salaattia ( olen käyttänyt myös lehtikaalia ohuina suikaleina)
1 dl juustoraastetta
katkarapuja olen myös laittanut päälle

Valmistusohje:
- Sekoita taikinan ainekset (monitoimikoneella jos sellainen on, minä sekoittelin aivan käsin).
- Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille, pistele haarukalla hieman reikiä sinne tänne, ja laita jääkaappiin hetkeksi.
- Paloittele kypsä lohifile.
- Sekoita raejuusto, kerma, kananmunat, sinappi ja mausteet keskenään kulhossa.
- Laita lohipalat piirakkavuokaan, ja asettele päälle rucolaa.
- Valuta päälle raejuusto-munasekoitus, ja ripottele juustoraaste pinnalle.
- Paista 200 asteessa unnin keskitasolla n. 35-40 min.

Nauti hieman jäähtyneenä vaikka salaatin kera.




Lasten ollessa pieniä tein ruokalistoja, johon suunnittelin iltaruoat viikoksi kerrallaan. Listan avulla tuli syötyä monipuolisesti, kalaa, keittoja ja myös puuroja. Ruokalista avulla pystyin huomioonottamaan mahdolliset ylijäämä-jutut, esim. riisit ja perunat, niin että käytin ne seuraavan päivän iltaruoassa. Kävimme kaupassa vain pari kertaa viikossa, joten kaikenlaiset heräteostoksetkin jäivät minimiin.

Innostuin nyt viikonloppuna jälleen tekemään ruokalistaa - tulikin aivan valitsemisen vaikeus, kun pöytä oli kukkuroillaan täynnä keittokirjoja ja lehtien ruokaohjeita.



Pojat tulivat myös ideoita antamaan - että heidän lemppareita ei unohtuisi. Jos vaikka nyt innostuisin ihan pidemmänkin aikaa tähän viikottaiseen listaan - voisin myös ottaa huomioon vuodenajan juurekset ja kasvikset. Siinä on hyvänä apuna Claus Meyerin Almanak- keittokirja. Sain sen viime jouluna lahjaksi - Almanak on suuri ja painava opus, jossa on tehty ruokalistat viikon 52 viikolle! Kirjan ruoat ovat valmistettu pääasiassa skandinaavisista ruoka-aineista.


Tuo naru-rulla tuossa havainnollistaa kuinka paksu tuo Almanak-keittokirja onkaan ... Lieköhän sen vuoksi se on piiloutunut kirjahyllyn alimmaiseen osaan - nyt otin sen kunnolla esille jotta tulee käytettyä.

Olisi myös inspiroivaa kokkailla kerran viikossa semmoinen ateria, jota ei ole aiemmin kokeillutkaan ...  Kivoja keittokirjojen reseptejä sekä niitä, joihin törmää lehdissä. Aion myös kokkailla bolgiystävien herkullisia ruokia - sellainen viikottainen "uusi resepti" olisikin mukava tapa löytää uusia kulinaarisia kokemuksia ja laajentaa makuelämyksiä!

Tämmöisen ruokalistan kirjoittelin tälle viikolle:

Maanantai:      Tortellini-pastaa kastikkeen kera
Tiistai:             Italialainen maalaiskeitto
Keskiviikko:   Papu-kasvispata keitettyjen ohraryynien kera
Torstai:           Makaronilaatikko
Perjantai:        Punakampelanfileet perunan ja parsakaalin kera
Lauantai:        Kaali-porkkana-piirakka ja salaattia ("uusi resepti" - siis minulle eka kokkauskerta)
Sunnuntai:      Gulassia keitetyiden perunoiden ja uunijuuresten kera

Alkuviikon ruokatarvikkeet on jo hankittu - nyt vain kokkailemaan!


lauantai 5. tammikuuta 2013

Kirjoista, kasveista ja kommunikaatiosta




Juuri nyt istun ja napostelen pipareita. Minun tulisi oikeastaan lukea. Ja syödä jotain muuta kuin pipareita. Mutta jos nyt syön nämä muutamat piparit, niin ne eivät enää mieltä ole painamassa... sillä lohipalat kypsyvät uunissa, joten kun ne ovat valmiita, niin vatsani saa kunnon ruokaa.

Suunnitelmanani oli että lukisin (tai ainakin valitisisin mistä aloittaa) muutamia kirjoja vuorovaikutuksesta ja kommunikaatiosta yhteen suunnitteilla olevaan työprojektiin. Mutta päivä on kuin varkain vilahtanut käsistäni - nuorimmaisen kanssa kenkäostoksilla, sitten oli housujen paikkausta ja hihojen lyhennystä, siivousta ja ruoanlaittoa - nyt kun ruoka on uunissa, niin en sitten millään osaa syventyä lukemiseen, sillä 10 min. kuluttua on jo katettava pöytä ... kaikenlaisia syitä löytyy halutessa, jos lorvikatari tai muunlainen motivaatiopula iskee?!




Hyvä uutinen on se että kasvini toimistossa kukoistavat! Ne olivat ilman vettä ja muuta huolenpitoa kokonaiset 2 viikkoa, mutta sitä ei huomaa.

Olen ehkä löytänyt itselleni sopivat kasvit - semmoiset vahapintaiset ja vettä hyvin säilyttävät kasvit. Tuo alimmaisen kuvan kasvi on jo 15 v. vanha. Se onkin selvinnyt pidempiäkin kuivakausia. Kerran siirsin sen rapppukäytävän leveälle ikkunalaudalle, jossa se oli kesäkuumassa aruingonpaisteessa 2 kuukautta ilman vedenpisaraa. Lehdet olivat aivan littanat ja kurttuisat, mutta ne imivät vettä sitä kerran saatuaan, ja 2 vrk. kuluttua kasvi oli aivan entisellään. Jokaiselle viherpeukalolle löytyy omanlainen kasvilaji, joka viihtyy ja kukoistaa juuri omistajan hoidossa.




Vuorovaikutus, sekä kirjoitettu että suullinen, on joskus aika haastavaa. Kuinka osaisin valita juuri ne sanat, jotka pukevat ajatukseni selkeästi haluamani  muotoon? Entä kuinka sitten se muotoilemani ajatus otetaan vastaan ... eli kuinka minun lauseeni ymärretään? Mitä valitsemani sanat merkitsevät vastaanottajalle - millaisia mielikuvia ne luovat hänelle?

S.T. Eliotin runo Neljä Kvartettia kuvaa tämänsuuntaista pulmaa vivahteikkaasti (en löytänyt suomenkielistä vastinetta jotta liitän osan alkuperäisestä runosta tähän)




Trying to use words, and every attempt
Is a wholly new start, and a different kind of failure
Because one has only learnt to get the better of words
For the thing one no longer has to say, or the way in which
One is no longer disposed to say it. And so each venture
Is a new beginning, a raid on the inarticulate
With shabby equipment always deteriorating
In the general mess of imprecision of feeling,
Undisciplined squads of emotion.

S.T. Elliot from ”The Four Quarters”































...Tässä aiheesta kirjoittaessa tunnen että mielenkiinto lukemiseen alkaa palata - iltaruoan jälkeen avaan varmasti ensimmäisen kirja - ehkä tämä 10. minuutin postaus tässä vaiheessa ei ollutkaan hullumpi idea?

Jos muistat lukeneesi jonkin mielekkään kirjan tai artikkelin vuorovaikutuksesta ja kommunikaatiosta, ja jos tahdot laittaa viestiä minulle, niin ilahdun kovasti kaikesta inspiraatiosta :)




Eilen töihin ajaessa sateinen maisema kirkastui ja aurinko tuli pilvien takaa esiin. Pysäytin auton ja otin valokuvan kauniista maisemasta - ihailin aikani peltoja ja metsänreunaa, huokailin raikasta ilmaa keuhkoihin, ja jatkoin matkaa.


Mukavaa ja leppoisaa viikonloppua toivotellen,

Nina