Teehetkiä

Olen löytänyt oikein hyvänmakuisen teen ~ mies sai sen lahjaksi opiskelijoiltaan ~ tee on nimeltään Valkoinen temppeli tee. Siinä maistuu valkoisen teen lisäksi papaija, ananas, mansikka, mustaherukka ja mango. (Lisäsin nyt jälkikäteen linkin A.C. Perchin teesekoitukseen)

Teen hedelmäinen maku on niin täyteläinen, että sen kanssa riittää aivan kuiva ja yksinkertainen Marie-keksi (juuri nyt en siis kaipaa Dominoita taikka muita täytekeksejä iltateen kaveriksi). Olen viimeaikoina iltateellä napostellen muutaman mantelin taikka mulperinmarjan. Mulperinmarjoja osasin etsiä Veikeäan Verson suosittelen johdosta - ne maistuvat hieman toffeelta, ja sisältävät runsaasti hyvää kuitua!

Löysin tunnelmallisen tee-runon juuri nyt talven lumisille ja kylmille illoille:

Teehetki ikkunalla

Vesi on kuumaa,
se ihan höyryää.
Teenlehdet sekaan sekoitan
kupin mukaan nappaisen ...

... Tuuli ulvoo ikkunan toisella puolen.
Vasta äsken olin siellä,
pakkasen nipisteltävänä.
Kohmeiset käteni kietoutuvat
lämpimän mukin ympärille.

Tee on kuumaa ja hieman kitkerää,
mutta tuntuu niin ihanalta vatsassa.
Se valaa lämpöä koko ruumiiseeni
tuo hehkua myös sydämeeni.

"Uooooooo" tuuli vaikertaa
painan pääni ikkunaa vasten
ja tyhjennän pääni.
Kupillinen on puolessa välissä,
mutten huomaa.

Talvi on kaunista aikaa,
huomaan katseltuani
hiutaleiden tanssia.
Siemaisen jo haalenneen juoman
ja nousen huokaisten.

Hassua, kuinka elämästä
voikaan nauttia
ilman mitään,
mitä ajatella tai miettiä.

Katselen vain muuta maailmaa,
ja vaikka tee on loppu,
sen lämpö elää yhä sisälläni.

Lasken kupin pöydälle
ja palaan ikkunalle.
Katselen päivän muuttuvan illaksi,
illan hämäräksi,
hämärän yöksi.

Havahdun aamuaurinkoon,
joka minulle hymyilee.
Venyttelen ja nousen
hymyillen, joka muuttuu
hämmästykseksi.

Pöydällä höyryää
toinen teekupillinen,
vieressään lappu:
Talven lapselle.

-Unski Swan-