Yhdeksän tunnin yöunet on nukuttu, mutta silti väsyttää. Viikonloppuna 12 tunnin unien jälkeen tuli nukkuttua vielä päiväunet päälle ... hmmm? Syysväsymystä vai mitä?
Kun unessakävelijänä elämistä on jatkunut viimeiset pari kuukautta, varasin ajan lääkärille, joka otti verikokeet ke:na. Niisä mitataan mm. hemoglobiini, D-vitamiini ja se kilpirauhasarvo. Ompahan ainakin lukittu raudan - ja vitamiininpuute, vastaukset saan ensi ke:na.
Pohdin asiaa Suomessa asuvan ystäväni kanssa, joka on terveysalan ammattilainen, ja hän osasi laittaa väsymyksen hyvin perspektiiviin: B-vitamiinilisä voisi auttaa, ja hyvä on tutkituttaa rauta ym. arvot, mutta kyseessä voi olla myös myöhästynyt väsymysreaktio kaikkeen siihen opiskelu-stressiin. Se on varmaan todennäköinen syy tähän uneliaisuuteeni.
Mieheni tokaisi eilen, kun valittelin väsymystäni :"No kun tuollainen vauhti päällä on aamusta iltaan, niin on se ihan normaalia että väsyttää illalla - Mars nukkumaan vaan! ". Eiliselle olikin pitkä lista toimitettavia asioita: Vero-asiat kuntoon, niiden lisäksi puhemitse toimitettavat asiat, liinavaatepyykki, pyöräilyt kirjastoon jossa palautukset, kopioinnit ym., kauppaostokset reissulle, ja vielä illalla halusin sen ponchon virkata valmiiksi.
On parempi vaan nukkua kun nukuttaa, ja jättää iltapuuhat vähemmälle. Ja jos tarvetta, ennen iltaruokaa pienet nokoset... Jospa se siitä. Ja huomioida vielä tätä omaa ikää, kun lähestyy 40:ä - täytynee suoda itselle ja kropalle enemmän restituutio-aikaa, jotta energia voi uusiutua. Ihan pitkin päivääkin - hyväksyen että "ikiliikkujan"-päivät on menneisyyttä. Hyvä niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
On mukava kun kirjoitit kommentin / ajatuksen :-)